Irtisanomisaika – pituus, laskenta ja palkka

Niko Mäenpää

Niko Mäenpää, Lakimies (OTM) – Uhmun perustaja. Kymmenen vuotta lakimiehenä. Kirjoitan selkeitä oppaita, jotta ymmärrät oikeutesi – ja tiedät, milloin kannattaa kysyä apua. Lue lisää.

Irtisanomisajan pituus ja laskenta työsuhteen keston mukaan
Lyhyesti

Irtisanomisaika määräytyy työsuhteen keston mukaan, ja se on työnantajalle pidempi kuin työntekijälle. Aika alkaa kulua irtisanomispäivää seuraavasta päivästä, ja palkka on maksettava koko ajalta silloinkin, kun työntekijä on vapautettu työnteosta. Artikkeli on kirjoitettu työnantajalle, joka laskee päättymispäivää tai miettii, mitä irtisanomisaika maksaa. Tärkein oppi: laki antaa vähimmäisajat, mutta työehtosopimus menee lain edelle – tarkista se ennen kuin ilmoitat päättymispäivän.

Kuinka pitkä irtisanomisaika on

Ellei työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ole sovittu muuta, sovelletaan työsopimuslain 6 luvun 3 §:n mukaisia aikoja.

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettäIrtisanomisaika
Enintään 1 vuosi14 päivää
Yli 1 mutta enintään 4 vuotta1 kuukausi
Yli 4 mutta enintään 8 vuotta2 kuukautta
Yli 8 mutta enintään 12 vuotta4 kuukautta
Yli 12 vuotta6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettäIrtisanomisaika
Enintään 5 vuotta14 päivää
Yli 5 vuotta1 kuukausi

Epäsymmetria on tarkoituksellinen: työntekijän irtisanoutumisaika on lyhyempi kuin työnantajan irtisanomisaika kaikissa yli vuoden kestäneissä työsuhteissa.

Huomaa, että työsuhteen on täytynyt jatkua keskeytyksettä. Peräkkäiset määräaikaiset sopimukset lyhyin katkoin lasketaan käytännössä usein yhteen, mikä voi nostaa irtisanomisajan porrasta odottamattomasti.

Milloin irtisanomisaika alkaa ja päättyy

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomispäivää seuraavasta päivästä. Ilmoituspäivä ei siis kuulu irtisanomisaikaan. Huomaa myös, että irtisanomisilmoituksen toimitustapa vaikuttaa alkamishetkeen: kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan saaduksi vasta seitsemäntenä päivänä lähettämisestä.

Aika lasketaan kalenteripäivinä, ei työpäivinä. Viikonloput, arkipyhät ja lomat kuluttavat irtisanomisaikaa normaalisti.

Päivissä laskettaessa työsuhde päättyy, kun sovittu määrä kalenteripäiviä on kulunut. Jos 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen ilmoitus annetaan kuukauden 31. päivänä, työsuhde päättyy seuraavan kuun 14. päivänä.

Kuukausissa laskettaessa työsuhde päättyy järjestysnumeroltaan samana päivänä kuin ilmoitus annettiin. Jos ilmoitus annetaan 15. maaliskuuta ja irtisanomisaika on kaksi kuukautta, työsuhde päättyy 15. toukokuuta. Jos vastaavaa päivää ei kyseisessä kuussa ole – esimerkiksi 31. päivänä annettu ilmoitus ja päättyminen helmikuussa – päättymispäivä on kuukauden viimeinen päivä.

Merkitse päättymispäivä kirjallisesti ilmoitukseen. Riidat irtisanomisajan pituudesta ovat harvinaisia; riidat siitä, mistä päivästä laskettiin, eivät ole.

Mitä irtisanomisajasta voi sopia

Irtisanomisajasta voidaan sopia sekä työsopimuksessa että työehtosopimuksessa, mutta sopimusvapaus ei ole rajaton.

Enimmäispituus on kuusi kuukautta. Jos sopimukseen on kirjattu tätä pidempi aika, noudatetaan kuuden kuukauden aikaa.

Työntekijän irtisanomisaika ei saa olla pidempi kuin työnantajan. Jos näin on sovittu, työntekijä saa noudattaa työnantajaa koskevaa lyhyempää aikaa. Työnantajalle voidaan sen sijaan sopia pidempi aika kuin työntekijälle.

Työehtosopimus menee lain edelle. Yleissitova työehtosopimus sitoo myös järjestäytymätöntä työnantajaa, ja monilla aloilla irtisanomisajat poikkeavat lain vähimmäisajoista. Tarkista sovellettava työehtosopimus ennen kuin ilmoitat päättymispäivän – tämä on yleisin yksittäinen virhe irtisanomisajan laskennassa.

Irtisanomisajan palkka ja vapautus työnteosta

Työnantajan on maksettava palkka koko irtisanomisajalta. Työsuhde on voimassa normaalisti, joten myös vuosilomaa kertyy ja muut työsuhde-edut jatkuvat.

Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta irtisanomisajaksi. Se on usein järkevää esimerkiksi silloin, kun työntekijä siirtyy kilpailijalle tai kun tilanne on tulehtunut. Vapautus ei kuitenkaan poista palkanmaksuvelvollisuutta – palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivinä koko irtisanomisajalta, vaikka työtä ei tehtäisi lainkaan.

Tämä on syytä laskea ennen kuin päätös tehdään. Kuuden kuukauden irtisanomisaika ilman työsuoritusta on täysi kuuden kuukauden palkkakustannus ilman vastinetta.

Jos vapautat työntekijän työnteosta, kirjaa se ilmoitukseen nimenomaisesti ja totea samalla, että työsuhde jatkuu ja palkanmaksu jatkuu. Muuten järjestely voidaan tulkita työsuhteen tosiasialliseksi päättämiseksi.

Jos irtisanomisaikaa ei noudateta

Irtisanomisajan laiminlyönti ei tee irtisanomisesta pätemätöntä, mutta se maksaa.

Jos työnantaja päättää työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa, hänen on maksettava työntekijälle täysi palkka irtisanomisajalta. Jos työntekijä lähtee noudattamatta irtisanomisaikaa, hän on velvollinen korvaamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Jälkimmäinen on työnantajan kannalta teoriassa selvä mutta käytännössä hankala: kuitata saa vain selvän ja riidattoman saatavan, ja senkin vain siltä osin kuin loppupalkka ylittää ulosottokaaren mukaisen suojaosan, joten käytännössä saatava on usein perittävä erikseen. Jos avainhenkilön äkillinen lähtö on todellinen riski, sopimussakko on tehokkaampi työkalu kuin lakisääteinen korvaus.

Erityistilanteet

Koeaika. Koeaikapurussa ei noudateta irtisanomisaikaa lainkaan – työsuhde päättyy heti. Perusteet ja menettely käydään läpi artikkelissa koeaikapurku.

Purkaminen. Myöskään työsopimuksen purkamisessa ei noudateta irtisanomisaikaa. Purku edellyttää niin vakavaa velvoitteiden rikkomista, ettei sopimussuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää.

Määräaikainen sopimus. Määräaikaista sopimusta ei lähtökohtaisesti irtisanota, vaan se päättyy määräajan kuluessa umpeen. Poikkeukset – irtisanomisehto ja 1.6.2026 voimaan tullut perusteettoman määräaikaisuuden irtisanottavuus kuuden kuukauden jälkeen – käydään läpi artikkelissa määräaikainen työsopimus.

Konkurssi ja yrityssaneeraus. Konkurssissa työsopimus saadaan molemmin puolin irtisanoa 14 päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Saneerausmenettelyssä työnantajan irtisanomisaika on kaksi kuukautta ja työntekijän 14 päivää.

Lomautus. Lomautusilmoitusaika on eri asia kuin irtisanomisaika, ja se lyheni 1.6.2026 neljästätoista päivästä seitsemään. Lomautettu työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa, ei kuitenkaan enää lomautuksen viimeisten seitsemän päivän aikana, jos päättymisaika on hänen tiedossaan. Jos taas työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän, työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaansa; siitä saa vähentää seitsemän päivän palkan, jos lomautus on tehty yli seitsemän päivän ilmoitusaikaa käyttäen. Yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen myös itse irtisanoutuva työntekijä saa korvauksena irtisanomisajan palkkansa.

Irtisanomisaika englanniksi

Englanninkielisissä työsopimuksissa irtisanomisajasta käytetään termiä notice period. Irtisanominen on termination tai dismissal, irtisanoutuminen resignation, ja irtisanomisilmoitus notice of termination.

Jos sopimus laaditaan englanniksi, kirjaa nimenomaisesti, että työsuhteeseen sovelletaan Suomen lakia. Kansainvälisistä malleista kopioidut irtisanomisaikaehdot ovat usein joko lain vastaisia tai epäedullisia, koska monessa maassa järjestelmä on erilainen – Suomessa ei esimerkiksi ole lakisääteistä irtisanomiskorvausta työsuhteen keston perusteella.

Usein kysyttyä

Kuinka pitkä irtisanomisaika on?
Työnantajalla 14 päivästä kuuteen kuukauteen työsuhteen keston mukaan: enintään vuosi 14 päivää, 1–4 vuotta kuukausi, 4–8 vuotta kaksi kuukautta, 8–12 vuotta neljä kuukautta ja yli 12 vuotta kuusi kuukautta. Työntekijällä 14 päivää tai kuukausi sen mukaan, onko työsuhde kestänyt yli viisi vuotta.
Mistä päivästä irtisanomisaika alkaa?
Irtisanomispäivää seuraavasta päivästä. Ilmoituspäivä ei kuulu irtisanomisaikaan, ja aika lasketaan kalenteripäivinä.
Onko irtisanomisajalta maksettava palkkaa, jos työntekijä ei tee työtä?
Kyllä. Palkka on maksettava koko irtisanomisajalta myös silloin, kun työnantaja on vapauttanut työntekijän työntekovelvoitteesta. Vuosilomaa kertyy normaalisti.
Voiko irtisanomisajasta sopia toisin?
Voi, mutta enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Työntekijän irtisanomisaika ei saa olla pidempi kuin työnantajan. Työehtosopimus voi määrätä laista poikkeavista ajoista, ja se sitoo yleissitovana myös järjestäytymätöntä työnantajaa.
Mitä tapahtuu, jos työntekijä lähtee noudattamatta irtisanomisaikaa?
Työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Käytännössä saatava on perittävä erikseen.
Onko koeajalla irtisanomisaikaa?
Ei. Koeaikapurku päättää työsuhteen välittömästi, eikä irtisanomisajan palkkaa makseta.
Mikä on irtisanomisaika englanniksi?
Notice period.

Näin etenet

Toimintaohje
  1. Tarkista työsuhteen keskeytyksetön kesto – peräkkäiset määräaikaiset sopimukset lyhyin katkoin voivat nostaa porrasta.
  2. Tarkista sovellettava työehtosopimus – se menee lain vähimmäisaikojen edelle.
  3. Laske aika ilmoituspäivää seuraavasta päivästä ja kirjaa päättymispäivä ilmoitukseen.
  4. Jos harkitset työntekovelvoitteesta vapauttamista, laske sen kustannus ennen päätöstä – se on täysi palkka ilman työsuoritusta.

Käyn irtisanomisen perusteet, aikataulun ja asiakirjat läpi ennen kuin ilmoitus annetaan – aloita maksuttomasta alkuarviosta: katsotaan tilanne ja kustannus läpi kerralla.

Irtisanomisen perusteet ja menettely käydään läpi artikkelissa työsopimuksen irtisanominen ja päättäminen, ja muut työsopimuksen osa-alueet on koottu työsopimusoppaaseen.

Niko Mäenpää

Maksuton alkuarvio tilanteestasi

Käydään läpi irtisanomisen perusteet, aikataulu ja kustannus kerralla. Kerron työn hinnan etukäteen, eikä alkuarvio sido toimeksiantoon.

Pyydä maksuton alkuarvio

Pitääkö päättymispäivä ilmoittaa jo tänään? Soita 050 323 3597.

Lähteet
  • Työsopimuslaki (55/2001), erityisesti 6 luvun 2–4 §, 1 luvun 5 §, 5 luvun 7 § sekä 7 luvun 7–8 § – Finlex
  • Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930), 2 ja 3 § (laskentaperiaatteet) – Finlex

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2026. Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa tapauskohtaista neuvontaa.

Sisällysluettelo

Lisää artikkeleita