Irtisanomisilmoitus – sisältö, muoto ja toimittaminen

Lyhyesti Irtisanomisilmoitukselle ei ole laissa määrämuotoa – se voidaan antaa myös suullisesti. Toimitustapa sen sijaan on säännelty, ja väärä valinta maksaa: kirjeitse tai sähköpostilla lähetetty ilmoitus katsotaan saaduksi vasta seitsemäntenä päivänä, jolloin koko irtisanomisaika siirtyy viikolla eteenpäin. Artikkeli on kirjoitettu työnantajalle, joka on antamassa ilmoituksen. Tärkein oppi: anna ilmoitus henkilökohtaisesti ja ota kuittaus. Onko irtisanomisilmoituksen […]

Irtisanomisaika – pituus, laskenta ja palkka

Lyhyesti Irtisanomisaika määräytyy työsuhteen keston mukaan, ja se on työnantajalle pidempi kuin työntekijälle. Aika alkaa kulua irtisanomispäivää seuraavasta päivästä, ja palkka on maksettava koko ajalta silloinkin, kun työntekijä on vapautettu työnteosta. Artikkeli on kirjoitettu työnantajalle, joka laskee päättymispäivää tai miettii, mitä irtisanomisaika maksaa. Tärkein oppi: laki antaa vähimmäisajat, mutta työehtosopimus menee lain edelle – tarkista […]

Koeaikapurku – milloin työsuhteen voi purkaa koeajalla

Lyhyesti Koeaikapurku päättää työsuhteen heti ilman irtisanomisaikaa, eikä siihen tarvita työsopimuslain irtisanomis- tai purkuperustetta. Se ei silti ole vapaa: perusteen on liityttävä soveltuvuuteen eikä se saa olla syrjivä. Artikkeli on kirjoitettu työnantajalle, joka harkitsee purkua koeajalla. Tärkein oppi: purku kaatuu käytännössä lähes aina joko ajoitukseen tai siihen, ettei työntekijälle ollut kerrottu mitään ennen purkua. Miten […]

Sopimusrikkomus: mitä voit vaatia, kun sopimuskumppani ei tee sovittua

Lyhyesti Sopimusrikkomus tarkoittaa sitä, että sopimuskumppani ei tee sitä, mitä on sovittu – myöhästyy, toimittaa virheellistä tai jättää maksamatta. Seuraamuksia on kuusi, ja ne eroavat toisistaan ennen kaikkea sen suhteen, mitä kustakin pitää näyttää toteen. Artikkeli on kirjoitettu yrittäjälle, joka miettii, mitä vastapuolelta voi realistisesti vaatia. Tärkein oppi: sopimussakko on ainoa seuraamus, joka ei edellytä […]