Irtisanomisilmoitus – sisältö, muoto ja toimittaminen

Niko Mäenpää

Niko Mäenpää, Lakimies (OTM) – Uhmun perustaja. Kymmenen vuotta lakimiehenä. Kirjoitan selkeitä oppaita, jotta ymmärrät oikeutesi – ja tiedät, milloin kannattaa kysyä apua. Lue lisää.

Irtisanomisilmoituksen sisältö ja toimittaminen
Lyhyesti

Irtisanomisilmoitukselle ei ole laissa määrämuotoa – se voidaan antaa myös suullisesti. Toimitustapa sen sijaan on säännelty, ja väärä valinta maksaa: kirjeitse tai sähköpostilla lähetetty ilmoitus katsotaan saaduksi vasta seitsemäntenä päivänä, jolloin koko irtisanomisaika siirtyy viikolla eteenpäin. Artikkeli on kirjoitettu työnantajalle, joka on antamassa ilmoituksen. Tärkein oppi: anna ilmoitus henkilökohtaisesti ja ota kuittaus.

Onko irtisanomisilmoituksen oltava kirjallinen?

Ei ole. Työsuhteen päättämistä ei ole sidottu määrämuotoon, joten suullisesti annettu irtisanomisilmoitus on pätevä.

Käytännössä kirjallinen muoto on silti ainoa järkevä vaihtoehto. Näyttövelvollisuus siitä, että ilmoitus on annettu, on työnantajalla. Suullisesta ilmoituksesta ei jää mitään, ja riita siitä, annettiinko ilmoitus lainkaan ja milloin, on työnantajalle lähtökohtaisesti häviävä.

Allekirjoitusta laki ei vaadi, mutta se kannattaa. Vielä parempi on pyytää työntekijältä kuittaus siitä, että hän on vastaanottanut ilmoituksen ja milloin.

Mitä irtisanomisilmoitukseen kirjataan

Pätevä ilmoitus on lyhyt. Nämä kuusi kohtaa riittävät:

  • Osapuolet – työnantajan ja työntekijän nimet ja tunnistetiedot
  • Ilmoituksen luonne – että kyse on työsopimuksen irtisanomisesta, ei purkamisesta tai koeaikapurusta
  • Irtisanomisaika ja päättymispäivä – merkitse päivämäärä, älä pelkkää kuukausimäärää
  • Peruste – henkilöön liittyvä syy tai tuotannollinen ja taloudellinen syy
  • Mahdollinen vapautus työntekovelvoitteesta – ja maininta siitä, että työsuhde ja palkanmaksu jatkuvat päättymispäivään asti
  • Päiväys ja allekirjoitus

Päättymispäivän laskeminen kannattaa tehdä huolella, koska irtisanomisaika alkaa kulua vasta ilmoituksen antamista seuraavasta päivästä. Laskusäännöt ja aikataulukot käydään läpi artikkelissa irtisanomisaika.

Älä kirjoita ilmoitukseen enempää kuin on tarpeen. Ilmoitus on asiakirja, joka luetaan myöhemmin oikeudessa ääneen – jokainen ylimääräinen perustelu on kohta, jota vastapuoli voi käyttää.

Miten ilmoitus toimitetaan – ja miksi sähköposti maksaa viikon

Tämä on artikkelin tärkein kohta, ja se jää useimmilta huomaamatta.

Ensisijainen tapa on henkilökohtainen toimittaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa ilmoituksen antamista kasvotusten. Myös puhelimessa annettu suullinen ilmoitus täyttää henkilökohtaisen toimittamisen vaatimuksen, mutta silloin kannattaa pyytää kirjallinen kuittaus heti perään.

Vain jos henkilökohtainen toimittaminen ei ole mahdollista – esimerkiksi työntekijän poissaolon vuoksi – ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti.

Ja tässä on seuraus, joka maksaa rahaa: kirjeitse tai sähköisesti toimitetun ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä. Irtisanomisaika alkaa vasta sitä seuraavasta päivästä. Sähköpostilla lähetetty irtisanominen siirtää siis koko irtisanomisajan alkua viikolla, ja kuuden kuukauden irtisanomisajassa se on viikko täyttä palkkaa ilman vastinetta.

Poikkeus: jos vastaanottaja todistettavasti sai ilmoituksen aikaisemmin – esimerkiksi kuittaa sähköpostin luetuksi – irtisanomisaika alkaa siitä hetkestä. Kuittauksen pyytäminen ei siis ole pelkkää muodollisuutta.

Vuosiloma pidentää viivettä lisää. Jos työntekijä on vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon vapaalla, kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva päättäminen katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä. Henkilökohtaisesti toimitettu ilmoitus sen sijaan tulee tietoon heti myös loman aikana.

Tekstiviestiä ei kannata käyttää. Viesti voi hävitä ennen kuin vastaanottaja on ehtinyt lukea sen, eikä toimittamisesta jää luotettavaa näyttöä.

Perusteen ilmoittaminen

Laissa ei ole määritelty, kuinka tarkasti irtisanomis- tai purkuperuste on ilmoitettava. Lähtökohta on, että työntekijän on ilmoituksen perusteella pystyttävä arvioimaan päättämisen laillisuutta.

Työntekijällä on oikeus saada päättymispäivä ja tiedossa olevat perusteet pyynnöstä kirjallisesti. Käytännössä ne kannattaa kirjata ilmoitukseen suoraan – muuten ne on kerrottava myöhemmin erikseen, ja tieto siitä, ettei perustetta kerrottu, on tavallisin syy kanteen nostamiseen.

Muotoile peruste tosiasioina, ei tulkintoina. "Toistuvat luvattomat poissaolot 3.3., 17.3. ja 2.4.2026 annetusta varoituksesta huolimatta" on parempi kuin "asenneongelma".

Määräajat, joita ei saa myöhästyä

Irtisanomisella ei ole ehdotonta määräaikaa, mutta henkilöön liittyvään perusteeseen on vedottava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai siitä tiedon.

Purkamisella määräaika on tiukka. Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun purkava osapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, sen saa toimittaa 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta.

Koeaikapurku on tehtävä koeaikana. Perusteet ja menettely käydään läpi artikkelissa koeaikapurku.

Purkamisessa ja koeaikapurussa riittää, että ilmoitus on määräajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti – seitsemän päivän sääntö ei siis estä määräajassa pysymistä, vaikka se siirtääkin työsuhteen päättymishetkeä.

Kolme yleisintä virhettä

Ilmoitus lähetetään sähköpostilla, vaikka työntekijä on tavoitettavissa. Tämä on sekä lain vastainen toimitustapa että viikon lisäkustannus.

Päättymispäivä jätetään laskematta. Ilmoituksessa lukee "kahden kuukauden irtisanomisaika" ilman päivämäärää, ja osapuolet laskevat sen eri tavoin.

Ilmoitusta ei kuitata. Työnantaja ei pysty jälkikäteen näyttämään, milloin ilmoitus annettiin, jolloin irtisanomisajan alkamishetki jää riidanalaiseksi.

Kun työntekijä irtisanoutuu

Samat säännöt koskevat myös työntekijän irtisanoutumisilmoitusta. Se on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle henkilökohtaisesti, eikä sillekään ole määrämuotoa.

Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa irtisanoutumisen syytä. Työnantajan kannalta olennaista on kirjata vastaanottopäivä ylös heti, koska siitä alkaa työntekijän irtisanomisaika – ja koska juuri siitä syntyy riita, jos työntekijä poistuu aiemmin kuin työnantaja odotti.

Usein kysyttyä

Onko irtisanomisilmoituksen oltava kirjallinen?
Ei lain mukaan. Suullinen ilmoitus on pätevä. Käytännössä kirjallinen muoto on välttämätön, koska näyttövelvollisuus ilmoituksen antamisesta on työnantajalla.
Voiko irtisanomisilmoituksen lähettää sähköpostilla?
Voi, mutta vain jos henkilökohtainen toimittaminen ei ole mahdollista. Sähköpostilla toimitettu ilmoitus katsotaan saaduksi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä, jolloin irtisanomisaika alkaa vasta siitä.
Mitä irtisanomisilmoituksessa pitää lukea?
Osapuolet, se että kyse on irtisanomisesta, irtisanomisaika ja päättymispäivä, peruste, mahdollinen vapautus työnteosta sekä päiväys ja allekirjoitus.
Pitääkö irtisanomisen syy kertoa ilmoituksessa?
Laki ei määrää tarkkuudesta, mutta työntekijän on pystyttävä arvioimaan päättämisen laillisuutta ja hänellä on oikeus saada perusteet pyynnöstä kirjallisesti. Käytännössä ne kannattaa kirjata suoraan ilmoitukseen.
Milloin irtisanomisaika alkaa?
Ilmoituksen antamista seuraavasta päivästä. Jos ilmoitus on toimitettu kirjeitse tai sähköisesti, se katsotaan saaduksi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä, ellei vastaanottaja ole todistettavasti saanut sitä aiemmin.
Voiko irtisanomisilmoituksen antaa vuosiloman aikana?
Voi. Henkilökohtaisesti toimitettu ilmoitus tulee tietoon heti. Kirjeitse tai sähköisesti lähetetty katsotaan toimitetuksi aikaisintaan loman päättymistä seuraavana päivänä.
Kelpaako vapaamuotoinen irtisanomisilmoitus?
Kelpaa. Laki ei määrää ilmoitukselle muotoa, joten vapaamuotoinen ilmoitus on pätevä, kunhan siitä käy ilmi, että työsopimus irtisanotaan. Kirjaa silti aina osapuolet, päättymispäivä, peruste ja päiväys – ja ota työntekijältä kuittaus vastaanottamisesta. Ilman kuittausta irtisanomisajan alkamishetki jää riidanalaiseksi.
Miten työntekijä antaa irtisanoutumisilmoituksen?
Samalla tavalla kuin työnantaja: henkilökohtaisesti työnantajalle tai tämän edustajalle, ja vain jos se ei ole mahdollista, kirjeitse tai sähköisesti. Määrämuotoa ei ole, eikä työntekijän tarvitse kertoa syytä. Työnantajan kannattaa kirjata vastaanottopäivä heti ylös, koska siitä alkaa työntekijän irtisanomisaika.
Onko irtisanomisilmoitus allekirjoitettava?
Laki ei vaadi allekirjoitusta, mutta se on suositeltava. Vielä tärkeämpää on saada työntekijän kuittaus vastaanottamisesta.

Näin etenet

Toimintaohje
  1. Laske päättymispäivä ennen kuin kirjoitat ilmoituksen ja merkitse se ilmoitukseen päivämääränä.
  2. Anna ilmoitus henkilökohtaisesti ja pyydä kuittaus, jossa näkyy päivämäärä.
  3. Käytä sähköpostia vain jos työntekijää ei tavoita – ja laske siinä tapauksessa seitsemän päivän viive mukaan.

Laadin irtisanomisilmoitukset ja käyn perusteet läpi ennen kuin ilmoitus annetaan – aloita maksuttomasta alkuarviosta: katsotaan peruste, aikataulu ja asiakirjat läpi kerralla.

Irtisanomisen perusteet ja menettely käydään läpi artikkelissa työsopimuksen irtisanominen ja päättäminen, ja muut työsopimuksen osa-alueet on koottu työsopimusoppaaseen.

Niko Mäenpää

Maksuton alkuarvio tilanteestasi

Käydään läpi peruste, aikataulu ja ilmoituksen sisältö ennen kuin mitään annetaan. Kerron työn hinnan etukäteen, eikä alkuarvio sido toimeksiantoon.

Pyydä maksuton alkuarvio

Onko ilmoitus annettava vielä tänään? Soita 050 323 3597.

Lähteet
  • Työsopimuslaki (55/2001), 9 luvun 1 ja 4–5 § (päättämismenettely) – Finlex
  • Työsopimuslaki (55/2001), 8 luvun 2 § (purkamisoikeuden raukeaminen) – Finlex

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2026. Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa tapauskohtaista neuvontaa.

Sisällysluettelo

Lisää artikkeleita

Irtisanomisajan pituus ja laskenta työsuhteen keston mukaan

Irtisanomisaika – pituus, laskenta ja palkka

Lyhyesti Irtisanomisaika määräytyy työsuhteen keston mukaan, ja se on työnantajalle pidempi kuin työntekijälle. Aika alkaa kulua irtisanomispäivää seuraavasta päivästä, ja palkka on maksettava koko ajalta