Tarvitsetko apua kilpailukieltoasiassa?
Arvioin kilpailukieltosopimuksesi pätevyyden ja neuvon, miten toimia. Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitus.
Varaa aika →
Kilpailukielto on työsopimuksen ehto, joka rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijan palvelukseen tai perustaa kilpailevaa toimintaa. Se on tehokas keino suojata työnantajan liikesalaisuuksia ja asiakassuhteita – mutta vain silloin, kun se on laadittu oikein.
Käytännössä näen usein kilpailukieltoehtoja, jotka on lisätty työsopimukseen ”varmuuden vuoksi” ilman todellista perustetta. Tällaiset ehdot ovat mitättömiä eivätkä sido työntekijää. Toisaalta näen myös tilanteita, joissa työntekijä on allekirjoittanut kilpailukiellon ymmärtämättä sen merkitystä ja huomaa vasta työpaikkaa vaihtaessaan, että ehto rajoittaa merkittävästi hänen mahdollisuuksiaan.
Kilpailukieltosopimuksia koskevat säännökset sisältyvät työsopimuslakiin, jossa määritellään muun muassa kilpailukiellon edellytykset, kesto ja työnantajan korvausvelvollisuus.
Tässä artikkelissa käyn läpi, milloin kilpailukieltosopimus on pätevä, mitä korvauksia työnantajan on maksettava ja mitä seurauksia kilpailukiellon rikkomisesta voi aiheutua.
Mitä kilpailukielto tarkoittaa?
Kilpailukiellolla tarkoitetaan kahta eri asiaa: työsuhteen aikaista kilpailukieltoa ja työsuhteen jälkeistä kilpailukieltosopimusta.
Kilpailukielto työsuhteen aikana
Työsuhteen aikana työntekijää sitoo automaattisesti työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukainen kilpailevan toiminnan kielto. Tämä tarkoittaa, että työntekijä ei saa tehdä työnantajansa kanssa kilpailevaa työtä tai valmistella kilpailevan toiminnan aloittamista. Tätä kieltoa ei tarvitse erikseen kirjata työsopimukseen – se on voimassa suoraan lain nojalla.
Kilpailukieltosopimus työsuhteen jälkeen
Työsuhteen päätyttyä työntekijä voi lähtökohtaisesti vapaasti siirtyä kilpailijan palvelukseen tai perustaa oman kilpailevan yrityksen. Työnantaja voi kuitenkin rajoittaa tätä oikeutta kilpailukieltosopimuksella, josta säädetään työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä.
Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä joko osana työsopimusta tai erillisenä sopimuksena. Se tulee tehdä kirjallisesti, ja sen voi solmia työsuhteen alkaessa tai myöhemmin työsuhteen aikana.
Milloin kilpailukielto on pätevä?
Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää erityisen painavaa syytä, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Ilman tätä perustetta tehty kilpailukieltosopimus on kokonaan mitätön.
Erityisen painavan syyn arviointi
Erityisen painavan syyn olemassaoloa arvioitaessa otetaan huomioon:
Työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve. Kilpailukielto on perustellumpi aloilla, joilla yrityksellä on merkittäviä liikesalaisuuksia tai erityistä osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole. Tällaisia aloja ovat tyypillisesti teknologia-, tuotekehitys- ja tutkimustoiminta.
Liikesalaisuuksien säilyttäminen. Jos työntekijä saa työssään tietoonsa yrityksen keskeisiä liikesalaisuuksia – kuten asiakastietoja, hinnoittelumalleja, tuotekehitystietoja tai strategisia suunnitelmia – kilpailukielto voi olla perusteltu.
Työnantajan järjestämä erityiskoulutus. Jos työnantaja on investoinut merkittävästi työntekijän kouluttamiseen ja työntekijä voisi välittömästi hyödyntää tätä osaamista kilpailijan hyväksi, kilpailukielto voi olla perusteltu.
Asiakaskunnan säilyttämisintressi. Erityisen painava syy voi täyttyä yrityksissä, joissa asiakkaat sitoutuvat vahvasti yksittäiseen työntekijään – esimerkiksi myyntityössä tai asiakasvastaavan tehtävissä.
Työntekijän asema ja tehtävät. Mitä korkeammassa asemassa työntekijä on ja mitä enemmän hänellä on pääsy kriittiseen tietoon, sitä todennäköisemmin kilpailukielto on perusteltu. Sen sijaan suorittavaa työtä tekevän työntekijän kanssa kilpailukieltoa ei yleensä voi tehdä.
Myös työsuojeluviranomaiset ovat antaneet ohjeistusta siitä, millaisissa tilanteissa kilpailukieltosopimusta voidaan pitää perusteltuna ja milloin se voi olla lainvastainen.
Milloin kilpailukielto EI ole perusteltu
Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua tai estää työntekijän siirtyminen toiseen työpaikkaan ei ole hyväksyttävä peruste. Kilpailukieltoa ei voi tehdä vain siksi, että se on ”alalla tapana” tai ”varmuuden vuoksi”.
Käytännön esimerkki: IT-alan yrityksessä tehdään kaikille työntekijöille rutiininomaisesti kilpailukieltosopimus. Tavallisen koodarin kohdalla sopimus on todennäköisesti mitätön, koska hänellä ei ole pääsyä merkittäviin liikesalaisuuksiin eikä erityistä asiakasvastuuta. Sen sijaan tuotekehitysjohtajan tai avainasiakaspäällikön kohdalla kilpailukielto voi olla perusteltu.
Kilpailukiellon kesto ja rajoitukset
Kilpailukieltosopimuksen rajoitusajaksi voidaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Tätä pidemmältä ajalta tehty sopimus on pätevä vain vuoden osalta – sopimus ei siis ole kokonaan mitätön, vaan se ”lyhenee” automaattisesti lain mukaiseksi.
Johtajien poikkeusasema
Kilpailukiellon enimmäispituutta koskeva rajoitus ei koske työntekijää, joka toimii yrityksen johtamistehtävissä tai tällaiseen tehtävään rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Johtajan kilpailukielto voi siis olla pidempi kuin 12 kuukautta, kunhan se on kokonaisuutena kohtuullinen.
On tärkeää huomata, että pelkkä johtajan titteli ei tee työntekijästä lain tarkoittamaa johtajaa – ratkaisevaa on tosiasiallinen asema, valta ja vastuu.
Työnantajan korvausvelvollisuus
Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta kaikilta kilpailukieltosopimuksen rajoitusajoilta. Aiemmin korvausvelvollisuutta ei ollut alle kuuden kuukauden kilpailukielloista. Lakimuutokseen tavoitteena oli rajoittaa perusteettomien kilpailukieltojen käyttöä.
Korvauksen määrä
| Kilpailukiellon kesto | Korvauksen määrä |
|---|---|
| Enintään 6 kuukautta | 40 % palkasta |
| Yli 6 kuukautta | 60 % palkasta |
Korvaus lasketaan työntekijän tavanomaisesta palkasta. Kuukausipalkkaisella työntekijällä tämä on suoraan kuukausipalkka; provisio- tai vaihtelevapalkkaisen työntekijän kohdalla käytetään keskimääräistä palkkaa.
Korvauksen maksaminen
Korvaus maksetaan työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailukiellon voimassaoloaikana. Pääsääntöisesti korvaus maksetaan samoina palkanmaksupäivinä kuin työsuhteen aikanakin, esimerkiksi kuukausittain. Työsuhteen päättymisen jälkeen voidaan kuitenkin sopia toisin – esimerkiksi kertasuorituksesta.
Korvaus ei ole palkkaa, joten siitä ei makseta työnantajan sivukuluja. Se on kuitenkin työntekijälle veronalaista tuloa.
Käytännön esimerkki: Työntekijän kuukausipalkka on 5 000 euroa ja kilpailukiellon kesto 6 kuukautta. Työnantajan on maksettava korvausta 40 % × 5 000 € = 2 000 €/kk kuuden kuukauden ajan, yhteensä 12 000 euroa.
Milloin kilpailukielto ei sido?
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää seuraavissa tilanteissa:
Työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä
Jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukielto raukeaa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tai työnantajan sopimusrikkomus, kuten palkanmaksun laiminlyönti.
Ratkaisevaa on irtisanomisen syy, ei se, kumpi osapuoli muodollisesti irtisanoo sopimuksen. Jos työnantaja on aiheuttanut tilanteen, kilpailukielto ei sido.
Erityisen painava syy puuttuu
Jos kilpailukieltosopimus on tehty ilman lain edellyttämää erityisen painavaa syytä, se on kokonaan mitätön. Mitätöntä sopimusta ei tarvitse erikseen irtisanoa – se ei yksinkertaisesti sido työntekijää.
Kilpailukielto on kohtuuton
Vaikka kilpailukiellolle olisi peruste, se voidaan jättää huomiotta tai sitä voidaan sovitella, jos sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuutta arvioidaan kokonaisuutena ottaen huomioon muun muassa osapuolten asema, kilpailukiellon laajuus ja työntekijän mahdollisuudet työllistyä.
Kilpailukiellon rikkomisen seuraukset
Jos työntekijä rikkoo pätevää kilpailukieltosopimusta, seuraukset voivat olla merkittäviä.
Vahingonkorvaus
Lähtökohtaisesti työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneen vahingon. Käytännössä vahingon toteennäyttäminen on työnantajalle usein vaikeaa – miten osoitetaan, että tietty asiakasmenetys johtui juuri entisen työntekijän toiminnasta?
Sopimussakko
Näyttöongelmien vuoksi kilpailukieltosopimukseen otetaan usein sopimussakkoehto. Sopimussakko tulee maksettavaksi, jos työntekijä rikkoo sopimusta – riippumatta siitä, onko työnantajalle aiheutunut todellista vahinkoa.
Sopimussakon enimmäismäärä on työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkka. Johtajien kohdalla tätä rajoitusta ei ole, mutta sakon on silti oltava kohtuullinen.
Turvaamistoimikielto
Korkein oikeus vahvisti ratkaisussaan KKO 2023:83, että työnantaja voi hakea tuomioistuimelta turvaamistoimikieltoa, jolla työntekijää kielletään uhkasakon uhalla jatkamasta kilpailevaa toimintaa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin tilanteeseen jo ennen varsinaisen oikeudenkäynnin päättymistä.
Kilpailukiellon irtisanominen
Vuoden 2022 lakimuutoksen myötä työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus yksipuolisesti. Tämä mahdollistaa tarpeettomiksi käyneiden kilpailukieltojen purkamisen.
Irtisanomisaika
Työnantajan on noudatettava irtisanomisaikaa, jonka pituus on vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.
| Kilpailukiellon kesto | Irtisanomisaika |
|---|---|
| 3 kuukautta | 2 kuukautta (minimi) |
| 6 kuukautta | 2 kuukautta |
| 9 kuukautta | 3 kuukautta |
| 12 kuukautta | 4 kuukautta |
Irtisanomisen rajoitus
Työnantaja ei voi enää irtisanoa kilpailukieltosopimusta sen jälkeen, kun työntekijä on itse irtisanoutunut. Tällä estetään se, että työnantaja yrittäisi välttää korvausvelvollisuuden vasta siinä vaiheessa, kun työntekijä on jo päättänyt lähteä.
Kilpailukielto johtajasopimuksessa
Osakeyhtiön toimitusjohtaja ei ole työsuhteessa, joten häneen ei sovelleta työsopimuslain kilpailukieltosäännöksiä. Toimitusjohtajan kilpailukiellosta sovitaan johtajasopimuksessa, ja sopiminen on huomattavasti vapaampaa.
Johtajasopimuksen kilpailukiellolle:
- Ei ole lakisääteistä enimmäiskestoa
- Ei ole sopimussakon enimmäismäärää
- Kohtuullisuusvaatimus rajoittaa sopimista (oikeustoimilaki 36 § ja 38 §)
Käytännössä johtajan kilpailukieltoa usein ”pehmennetään” erokorvauksella tai erillisellä kilpailukieltokorvauksella, joka maksetaan rajoitusajalta.
Usein kysytyt kysymykset
Sitooko kilpailukielto, jos minut irtisanotaan?
Riippuu irtisanomisen syystä. Jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä – kuten tuotannollisista ja taloudellisista syistä – kilpailukielto ei sido. Jos sinut irtisanotaan henkilökohtaisella perusteella (esim. työvelvoitteiden laiminlyönti), kilpailukielto pysyy voimassa.
Voiko kilpailukiellon kiertää perustamalla yrityksen puolison nimiin?
Ei voi. Kilpailukielto koskee kilpailevan toiminnan harjoittamista riippumatta siitä, missä muodossa se tapahtuu. Tosiasiallinen kilpaileva toiminta puolison yrityksen kautta on kilpailukiellon rikkomista.
Pitääkö kilpailukieltokorvaus maksaa takaisin, jos rikon sopimusta?
Lähtökohtaisesti työnantaja voi vaatia jo maksetun korvauksen palauttamista, jos työntekijä rikkoo kilpailukieltoa.
Onko kilpailukielto voimassa lomautuksen aikana?
Kyllä, ellei sopimuksessa ole erikseen toisin sovittu. Lomautus ei lähtökohtaisesti vapauta kilpailukieltovelvoitteista, mutta asiasta voi neuvotella työnantajan kanssa.
Voinko saada työttömyysetuutta kilpailukieltokorvauksen aikana?
Kyllä, jos kilpailukieltosopimus on lainmukainen ja olet noudattanut sen ehtoja. Kilpailukieltokorvaus ei estä työttömyysetuuden saamista.
Yhteenveto
Kilpailukieltosopimus on tehokas keino suojata työnantajan liikesalaisuuksia ja asiakassuhteita, mutta sen käyttö edellyttää erityisen painavaa syytä. Ilman perustetta tehty kilpailukielto on mitätön.
Muista nämä pääkohdat:
- Kilpailukiellon tekeminen edellyttää erityisen painavaa syytä
- Kesto enintään 12 kuukautta (paitsi johtajilla)
- Työnantajan on maksettava korvausta: 40 % (≤6 kk) tai 60 % (>6 kk) palkasta
- Kilpailukielto ei sido, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä
- Rikkomisesta voi seurata vahingonkorvaus tai sopimussakko (max 6 kk palkka)
Työnantajalle: Arvioi huolellisesti, onko kilpailukiellolle todellinen tarve. Vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen kilpailukielto maksaa – turhat ehdot kannattaa irtisanoa.
Työntekijälle: Älä allekirjoita kilpailukieltoa ajattelematta. Jos olet epävarma sopimuksen pätevyydestä, pyydä arviota ennen työpaikan vaihtoa.
Tämän artikkelin on laatinut lakimies Niko Mäenpää, Lakitoimisto Uhmu. Artikkeli perustuu vuonna 2025 voimassa olevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi, eikä se korvaa yksittäistapauksessa annettavaa oikeudellista neuvontaa.
