Takaisinottovelvollisuus – mitä irtisanovan työnantajan pitää tietää

Kun työnantaja irtisanoo työntekijän tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, perusteena on se, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.
Niko Mäenpää
Niko Mäenpää Lakimies (OTM), Uhmun perustaja

Askarruttaako oma tilanne? Pyydä maksuton alkuarvio →

Takaisinottovelvollisuus tuotannollisen irtisanomisen jälkeen
Lyhyesti

Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa, että tuotannollis-taloudellisin perustein irtisanotulla on etuoikeus entiseen työhönsä: jos työnantaja tarvitsee takaisinottoaikana työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, työtä on tarjottava ensin hänelle. Aika on neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä – kuusi, jos työsuhde jatkui keskeytyksettä vähintään 12 vuotta.

Kesäkuussa 2026 velvollisuus rajattiin työnantajiin, joilla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Pieniltä yrityksiltä velvollisuus poistui, mutta irtisanomisperusteen on oltava kunnossa entiseen tapaan – nopea rekrytointi irtisanomisen perään on yhä todiste perustetta vastaan.

Kun tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottu työntekijä on kävellyt ovesta ulos, moni työnantaja ajattelee tilanteen olevan ohi. Työsopimuslaissa se ei ole: irtisanotulla säilyy kuukausien ajan etuoikeus palata, jos vastaavaa työtä ilmaantuu. Velvollisuus konkretisoituu juuri silloin, kun yritys alkaa rekrytoida – ja siksi tämä artikkeli on kirjoitettu rekrytointia suunnittelevalle työnantajalle: kenellä velvollisuus vielä on, miten se testataan ennen hakuilmoitusta ja miten työn tarjoaminen hoidetaan niin, että siitä jää jälki.

Irtisanotulla on etuoikeus entiseen työhönsä

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaan työnantajan on tarjottava työtä tuotannollis-taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, edelleen työnhakijana olevalle entiselle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee takaisinottoaikana työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Kyse ei ole muodollisuudesta vaan etuoikeudesta: entinen työntekijä ohittaa ulkopuoliset hakijat, ja rekrytointi saa alkaa vasta, kun tarjoamisvelvollisuus on hoidettu.

Työnantajalle velvollisuus on ennen kaikkea rekrytointiriski. Irtisanomishetkellä se on näkymätön ja aktivoituu vasta kuukausia myöhemmin – usein juuri, kun tilauskanta on toipunut ja käsiä tarvitaan taas. Silloin väärin hoidettu rekrytointi voi maksaa enemmän kuin koko alkuperäinen säästö.

Vuoden 2026 raja: velvollisuus koskee enää vähintään 50 työntekijän työnantajia

Kesäkuun alussa 2026 voimaan tullut lakimuutos rajasi takaisinottovelvollisuuden työnantajiin, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Sitä pienemmiltä yrityksiltä velvollisuus poistui kokonaan. Muutos kuului samaan pakettiin, jossa lomautusilmoitusaika lyheni seitsemään päivään ja määräaikaisen sopimuksen tekemistä joustavoitettiin – tarkoituksena madaltaa työllistämisen kynnystä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Tulkinnassa ratkaisee se, mitä säännöllisesti tarkoittaa. Yksittäisen päivän lukema ei merkitse mitään – ratkaiseva on yrityksen tavanomainen taso. Ruuhkakausi ei siis tuo pientä yritystä velvollisuuden piiriin, eikä tilapäinen kuoppa päästä isoa siitä irti. Rajan tuntumassa elävän työnantajan kannattaa laskea henkilöstömäärä huolellisesti ja säilyttää laskelma.

Pienelle työnantajalle vapautus ei ole vapaakirja. Irtisanomisperusteen on oltava kunnossa irtisanomishetkellä, ja uuden ihmisen ottaminen vastaavaan työhön heti irtisanomisten perään kelpaa yhä näytöksi siitä, ettei työn väheneminen ollutkaan olennaista ja pysyvää. Perusteet olen käynyt läpi irtisanomista ja päättämistä koskevassa oppaassa.

Neljän kysymyksen testi ennen rekrytointia

Kun irtisanomisia on takana ja rekrytointi edessä, velvollisuuden olemassaolo selviää neljällä kysymyksellä. Vastaa niihin järjestyksessä ennen kuin hakuilmoitus lähtee.

1. Onko työntekijöitä säännöllisesti vähintään 50? Jos ei, velvollisuutta ei ole – testi päättyy tähän.

2. Onko takaisinottoaikaa jäljellä? Aika on neljä kuukautta irtisanotun työsuhteen päättymisestä, ja se pitenee kuuteen kuukauteen, jos työsuhde oli jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta. Laskenta alkaa työsuhteen päättymispäivästä eikä irtisanomisilmoituksesta – pitkä irtisanomisaika ei siis syö takaisinottoaikaa, se siirtää koko jakson myöhemmäksi.

3. Onko tehtävä sama tai samankaltainen? Vertailu tehdään tosiasiallisen työn sisällön mukaan. Uusi tehtävänimike, kevyesti muokattu toimenkuva tai eri osasto ei vie tehtävää velvollisuuden ulkopuolelle, jos työ on olennaisilta osin sitä, mitä irtisanottu teki.

4. Onko irtisanottu yhä työnhakijana? Velvollisuus koskee vain entistä työntekijää, joka on edelleen työnhakijana. Tämä tarkistetaan ennen tarjousta – ja tarkistus itsessään kannattaa dokumentoida.

Neljä kyllä-vastausta tarkoittaa, että työ tarjotaan ensin irtisanotulle. Yksikin ei-vastaus vapauttaa rekrytoimaan normaalisti.

Työtä tarjotaan aktiivisesti – pelkkä hakuilmoitus ei riitä

Velvollisuus on tarjoamisvelvollisuus. Avoimen paikan julkaiseminen ja toive siitä, että entinen työntekijä huomaa sen, eivät täytä sitä. Tarjous tehdään suoraan ja ennen ulkopuolista hakua, mieluiten kirjallisesti niin, että siitä ilmenevät tehtävä, keskeiset ehdot ja kohtuullinen vastausaika. Sekä tarjous että vastaus arkistoidaan.

Kun irtisanottuja on enemmän kuin avautuvia paikkoja, järjestys ei saa olla sattumanvarainen. Kirjaa valintakriteerit etukäteen samalla logiikalla kuin irtisanomisten valintaperiaatteet aikanaan – jälkikäteen keksittyä järjestystä on vaikea puolustaa. Yksinkertainen apuväline kantaa pitkälle: lista, jossa on jokaisen irtisanotun nimi ja tehtävä sekä päivät, jolloin työsuhde päättyi ja takaisinottoaika umpeutuu. Rekrytoinnin alkaessa tarkistus vie minuutin, ja ilman listaa se jää kokonaan tekemättä.

Laiminlyönti kääntää katseen irtisanomisperusteeseen

Ohitetulle työntekijälle laiminlyönti voi tuoda oikeuden vahingonkorvaukseen. Isompi riski on kuitenkin välillinen: uusi rekrytointi samankaltaiseen työhön takaisinottoaikana on painava näyttö siitä, ettei työn väheneminen ollut pysyvää. Silloin riita ei enää koske takaisinottoa vaan itse irtisanomisen perustetta – ja perusteettoman päättämisen korvausasteikko on kokonaan toista luokkaa, kuten olen avannut laittoman irtisanomisen korvauksia koskevassa artikkelissa. Velvollisuuteen kannattaa siksi suhtautua vakavasti silloinkin, kun oma tulkinta tehtävien samankaltaisuudesta on lievempi kuin työntekijän.

Yrityskauppa ei nollaa velvollisuutta

Takaisinottovelvollisuus sitoo liikkeen luovutuksensaajaakin, jos myyjä irtisanoi työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä. Ostajalle tämä on selvitettävä asia jo kaupan valmistelussa: onko myyjä irtisanonut väkeä tuotannollisin perustein viime kuukausina, ja milloin takaisinottoajat umpeutuvat. Selvittämättä jäänyt velvollisuus siirtyy kaupassa huomaamatta – ja realisoituu juuri, kun uusi omistaja alkaa rekrytoida. Rekrytointisuunnitelmien ja päättymisasiakirjojen läpikäynti kuuluu työoikeuspalveluihini.

Muistilista
  1. Laske henkilöstömäärä ja dokumentoi se – säännöllisesti vähintään 50 työntekijää tarkoittaa tavanomaista tasoa, ei yksittäistä päivää.
  2. Pidä listaa irtisanotuista – nimi, tehtävä, päättymispäivä ja takaisinottoajan umpeutumispäivä.
  3. Aja neljän kysymyksen testi ennen jokaista hakuilmoitusta – koko, aika, tehtävän samankaltaisuus, työnhakijuus.
  4. Vertaa tehtäviä sisällön mukaan – nimikkeen vaihto ei muuta arviota.
  5. Tarjoa työtä suoraan ja kirjallisesti – tehtävä, ehdot ja vastausaika; arkistoi tarjous ja vastaus.
  6. Kirjaa tarjoamisjärjestyksen kriteerit etukäteen, jos irtisanottuja on useampia kuin paikkoja.
  7. Yrityskaupassa selvitä myyjän irtisanomiset – nimi, tehtävä, päättymispäivä ja takaisinottoajan umpeutumispäivä siirtyvät luovutuksensaajan vastuulle.
Niko Mäenpää

Rekrytointi alkamassa irtisanomisten jälkeen?

Hoidan irtisanomistilanteet perusteesta jälkivelvoitteisiin asti ja tarkistan, mitä takaisinottovelvollisuus tarkoittaa juuri sinun rekrytoinnissasi. Irtisanomistilanteet alkaen 350 € + alv. Maksuton alkuarvio ei sido toimeksiantoon.

Pyydä maksuton alkuarvio

Onko hakuilmoitus lähdössä jo lähipäivinä? Soita 050 323 3597.

Usein kysyttyä

Mikä on takaisinottovelvollisuus?
Se on työsopimuslain 6 luvun 6 §:n velvollisuus tarjota työtä tuotannollis-taloudellisin perustein irtisanotulle, edelleen työnhakijana olevalle entiselle työntekijälle, kun työnantaja tarvitsee takaisinottoaikana väkeä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Entinen työntekijä ohittaa ulkopuoliset hakijat.
Ketä takaisinottovelvollisuus koskee vuonna 2026?
Kesäkuusta 2026 lähtien velvollisuus koskee vain työnantajia, joilla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Pienemmiltä yrityksiltä se poistui kokonaan, mutta irtisanomisperusteen on oltava kunnossa entiseen tapaan.
Kuinka kauan takaisinottovelvollisuus kestää?
Pääsääntö on neljä kuukautta, ja aika lasketaan työsuhteen päättymispäivästä. Kuuden kuukauden pidennetty aika koskee työntekijää, jonka työsuhde ehti jatkua keskeytyksettä vähintään 12 vuotta. Irtisanomisaika ei lyhennä takaisinottoaikaa, koska laskenta alkaa vasta sen päätyttyä.
Voiko takaisinottovelvollisuuden kiertää nimikettä vaihtamalla?
Ei voi, sillä tehtävien samankaltaisuus arvioidaan tosiasiallisen työn sisällön perusteella. Uusi nimike, viilattu toimenkuva tai eri yksikkö ei auta, jos työ on olennaisilta osin samaa kuin irtisanotun tekemä.
Koskeeko velvollisuus yrityskaupan ostajaa?
Koskee, kun myyjä on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen liikkeen luovutusta. Takaisinottoajat siirtyvät luovutuksensaajalle, joten ostajan kannattaa selvittää myyjän tuoreet irtisanomiset jo kaupan valmistelussa.
Lähteet
  • Työsopimuslaki (55/2001), 6 luvun 6 § sekä 7 luvun 3 § ja 7 § – Finlex
  • Hallituksen esitys HE 199/2025 vp (laki 412/2026, voimaan 1.6.2026)

Viimeksi päivitetty: elokuu 2026. Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa tapauskohtaista neuvontaa.

KYSY JURISTILTA

Epävarma omassa tilanteessasi?

Kerro tilanteesi – sanon suoraan, kannattaako asiaa hoitaa ja miten etenisin. Etänä koko Suomeen.

Vastaus samana päivänä
tai soita 050 323 3597

Tässä artikkelissa

Lisää artikkeleita

Kerro miten voimme auttaa – vastaamme yleensä saman päivän aikana.

Käsittelemme yhteystietosi tietosuojaselosteen mukaisesti.