Laiton irtisanominen ja korvaus ovat kysymyksiä, jotka koskettavat vuosittain tuhansia suomalaisia työntekijöitä. Jos työnantajasi on päättänyt työsuhteesi ilman lainmukaista perustetta, sinulla on oikeus korvaukseen, jonka määrä on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Tämä artikkeli kertoo, milloin irtisanominen on laiton, miten korvaus määräytyy ja kuinka voit vaatia oikeuksiasi.
Lyhyesti: Laiton irtisanominen ja korvaus
- Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta on 3–24 kuukauden palkka (luottamusmiehelle enintään 30 kk)
- Laiton irtisanominen tarkoittaa työsuhteen päättämistä ilman asiallista ja painavaa syytä, jonka työsopimuslaki edellyttää
- Korvauksen määrään vaikuttavat työsuhteen kesto, ikä, uudelleentyöllistymismahdollisuudet ja työnantajan menettely
- Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä
- Korvaus on veronalaista palkkatuloa, mutta siitä ei makseta sivukuluja
Mitä laiton irtisanominen tarkoittaa?
Laiton irtisanominen tarkoittaa työsopimuksen päättämistä ilman työsopimuslain 7 luvussa säädettyä asiallista ja painavaa syytä.
Työsopimuslaki suojaa työntekijää mielivaltaiselta työsuhteen päättämiseltä. Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen aina asiallisen ja painavan syyn, olipa kyse henkilöön liittyvistä perusteista tai taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kun nämä perusteet puuttuvat tai ovat riittämättömät, irtisanominen on laiton.
Henkilöön liittyvä irtisanomisperuste voi olla esimerkiksi vakava työvelvoitteiden laiminlyönti, mutta pelkkä työnantajan tyytymättömyys työntekijän suoritukseen ei yleensä riitä. Taloudellis-tuotannollisissa irtisanomisissa työnantajan on osoitettava työn todellinen ja pysyvä väheneminen sekä se, ettei työntekijää voida sijoittaa muihin tehtäviin tai kouluttaa uusiin töihin.
Korvauksen määrä laittomasta irtisanomisesta
Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava summa.
Korvauksen laskentaperusteena käytetään työntekijän ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Tähän sisältyvät säännöllisen työajan ansion lisäksi vakiintuneet lisät, kuten vuorolisät ja tulospalkkiot. Korvauksen alaraja takaa, että työntekijä saa aina vähintään kolmen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, vaikka työllistyisi välittömästi irtisanomisen jälkeen. Yläraja puolestaan rajoittaa työnantajan vastuuta, vaikka työttömyys kestäisi pidempään.
Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun kohdalla korvauksen enimmäismäärä on 30 kuukauden palkka, mikä heijastaa heidän erityistä irtisanomissuojaansa.
Mitkä tekijät vaikuttavat korvauksen määrään?
Korvauksen suuruus arvioidaan aina tapauskohtaisesti useiden laissa säädettyjen tekijöiden perusteella.
Tuomioistuin tai sovintoneuvotteluissa osapuolet arvioivat korvauksen määrää kokonaisuutena. Työsopimuslaki luettelee arviointikriteerit, joista keskeisimmät ovat:
- Työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansionmenetys – pitkä työttömyys nostaa korvausta
- Työsuhteen kesto – pitkä työsuhde painaa vaakakupissa työntekijän hyväksi
- Työntekijän ikä ja mahdollisuudet saada ammattiaan vastaavaa työtä – iäkkäämmän työntekijän vaikeampi työllistyminen huomioidaan
- Työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä – loukkaava tai moitittava menettely korottaa korvausta
- Työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen – voi alentaa korvausta, vaikkei peruste riittäisikään
- Määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika – ennenaikainen päättäminen korvattava
Käytännössä keskimääräiset korvaukset asettuvat tyypillisesti 6–12 kuukauden palkan tasolle. Maksimimääräiset 24 kuukauden korvaukset tuomitaan harvoin, yleensä pitkän työsuhteen, iäkkään työntekijän ja erityisen moitittavan menettelyn yhdistelmässä.
Milloin vähimmäiskorvausta ei sovelleta?
Tietyissä lievemmissä tilanteissa kolmen kuukauden vähimmäismäärä voidaan alittaa, jolloin korvausasteikko on 0–24 kuukauden palkka.
Vähimmäiskorvaus ei koske seuraavia tilanteita:
- Työnantaja on irtisanonut ilman todellisia tuotannollis-taloudellisia perusteita
- Koeaikapurku on tehty syrjivillä tai asiattomilla perusteilla
- Työsopimus on purettu ilman purkuperustetta, mutta irtisanomisperuste olisi ollut olemassa
Näissä tilanteissa tuomioistuin voi harkintansa mukaan tuomita vähimmäismäärää pienemmän korvauksen tai jättää korvauksen kokonaan tuomitsematta, jos työntekijän oma menettely on merkittävästi vaikuttanut tilanteeseen.
Työttömyyspäivärahan vaikutus korvaukseen
Korvauksesta vähennetään 75 prosenttia työntekijälle työsuhteen päättymisen jälkeen maksetuista ansiosidonnaisista työttömyyspäivärahoista.
Työsopimuslain 12 luvun 3 § sisältää niin sanotun yhteensovitussäännön. Sen mukaan työnantaja maksaa osan korvauksesta Työllisyysrahastolle tai Kelalle riippuen siitä, onko työntekijä saanut ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa vai työmarkkinatukea. Tämä vähennysmekanismi estää perusteettoman rikastumisen tilanteessa, jossa työntekijä on jo saanut toimeentuloa työttömyysetuuksista.
Tuomioistuin voi kohtuullistaa vähennystä tai jättää sen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista. Esimerkiksi erityisen loukkaavassa irtisanomistilanteessa tai vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa vähennys voidaan jättää tekemättä.
Käytännön esimerkki: Pitkäaikaisen työntekijän irtisanominen sairauden perusteella
Tuore työtuomioistuimen ratkaisu TT 2024:64 havainnollistaa, miten korvaus määräytyy todellisessa tilanteessa.
Tapauksessa työnantaja irtisanoi pitkään sairauslomalla olleen työntekijän työkyvyn olennaisen ja pitkäaikaisen vähentymisen perusteella. Työntekijä oli kuitenkin aloittamassa työkokeilua ja hänen hoitonsa oli alkanut tuottaa tulosta. Työtuomioistuin katsoi, ettei työnantajalla ollut riittäviä perusteita irtisanomiseen, koska työntekijän työkyvyn palautumista ei ollut asianmukaisesti selvitetty.
Korvauksen määrittelyssä huomioitiin työntekijän kuukausipalkan laskentaperuste (noin 4 958 euroa), johon sisältyivät peruspalkan lisäksi vuorotyölisät ja tulospalkkiot. Korvauksen lopullinen määrä arvioitiin työehtosopimuksen 3–24 kuukauden asteikon mukaisesti.
Käytännön esimerkki: Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen
Kouvolan hovioikeuden ratkaisussa (2009:86) käsiteltiin tilannetta, jossa työntekijän määräaikaisia työsopimuksia oli ketjutettu perusteettomasti vuosien ajan.
Työntekijä oli ollut työnantajan palveluksessa lukuisilla peräkkäisillä määräaikaisilla sopimuksilla, joiden tekemiseen ei ollut todellista perustetta. Kun viimeinen sopimus päättyi, työnantaja ei tarjonnut uutta sopimusta. Hovioikeus katsoi, että työsuhde oli tosiasiallisesti toistaiseksi voimassa oleva ja työnantaja oli päättänyt sen perusteettomasti.
Korvauksen määrässä huomioitiin erityisesti työntekijän 60 vuoden ikä, joka vähensi merkittävästi mahdollisuuksia uudelleentyöllistymiseen. Korvaus tuomittiin kuuden kuukauden palkan suuruisena.
Milloin korvausvaatimus vanhenee?
Kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n mukainen kanneaika alkaa työsuhteen päättymispäivästä. Tämä tarkoittaa, että työntekijän on haastettava työnantaja käräjäoikeuteen viimeistään kahden vuoden kuluttua viimeisestä työpäivästä. Jos kanneaika ylittyy, oikeus korvaukseen menetetään lopullisesti.
Käytännössä asia kannattaa selvittää huomattavasti aikaisemmin. Neuvottelut työnantajan kanssa, työttömyysturvan järjestäminen ja mahdollisen oikeudenkäynnin valmistelu vievät aikaa. Mitä nopeammin asian ottaa käsittelyyn, sitä paremmat mahdollisuudet on saavuttaa hyvä lopputulos.
Näin toimit, jos epäilet laittomaa irtisanomista
Perusteettoman irtisanomisen selvittäminen edellyttää järjestelmällistä toimintaa ja usein asiantuntija-apua.
- Pyydä irtisanomisen perusteet kirjallisesti – työnantajan on työsopimuslain mukaan annettava ne pyynnöstä
- Säilytä kaikki dokumentit – työsopimus, palkkakuitit, irtisanomisilmoitus ja kirjeenvaihto ovat oleellisia todisteita
- Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi – tämä turvaa työttömyysturvasi ja takaisinottovelvollisuuden
- Ota yhteyttä ammattiliittoosi tai työoikeuteen erikoistuneeseen lakimieheen – asiantuntija arvioi tapauksen menestymismahdollisuudet
- Neuvottele ensin – suurin osa työsuhteen päättämisriidoista ratkeaa sovintoneuvotteluissa ilman oikeudenkäyntiä
Korvauksen verotus
Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä on veronalaista palkkatuloa, mutta siitä ei makseta työnantajan sivukuluja.
Verohallinnon ohjeen mukaan korvaus verotetaan palkkatulona riippumatta siitä, perustuuko se lakiin, työehtosopimukseen vai osapuolten väliseen sopimukseen. Korvauksesta toimitetaan ennakonpidätys normaalisti. Sen sijaan korvauksesta ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua eikä päivärahamaksua, koska kyse on työsopimuksen päättymiseen perustuvasta suorituksesta.
Syrjivä irtisanominen ja lisähyvitykset
Jos irtisanominen perustuu syrjivään syyhyn, työntekijällä on oikeus työsopimuslain mukaisen korvauksen lisäksi tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen.
Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Yhdenvertaisuuslaki puolestaan kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Syrjintähyvitys tuomitaan erikseen työsopimuslain mukaisesta korvauksesta. Hyvityksen määrä arvioidaan tapauskohtaisesti, eikä sille ole laissa säädetty euromääräistä enimmäisrajaa. Syrjivä irtisanominen voi johtaa myös työnantajan edustajan rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon korvausta saa laittomasta irtisanomisesta?
Korvaus on 3–24 kuukauden palkkaa vastaava summa. Tarkka määrä riippuu työsuhteen kestosta, työntekijän iästä, uudelleentyöllistymismahdollisuuksista ja työnantajan menettelystä. Keskimäärin korvaukset asettuvat 6–12 kuukauden tasolle. Luottamusmiehelle korvaus voi olla enintään 30 kuukauden palkka.
Miten kauan minulla on aikaa vaatia korvausta?
Kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä. Tämän jälkeen oikeus korvaukseen vanhenee. Käytännössä asia kannattaa selvittää mahdollisimman pian, koska todisteiden kerääminen ja neuvottelut vievät aikaa.
Pitääkö asia viedä oikeuteen?
Ei välttämättä. Valtaosa työsuhteen päättämisriidoista ratkaistaan sovintoneuvotteluissa ilman oikeudenkäyntiä. Työnantajat suostuvat usein neuvotteluihin, koska oikeudenkäynti on kallista ja aikaa vievää molemmille osapuolille. Lakimiehen apu on silti suositeltavaa myös sovintovaihtoehdon arvioinnissa.
Vähentääkö työttömyyskorvaus saamaani korvausta?
Kyllä. Korvauksesta vähennetään 75 prosenttia saaduista ansiosidonnaisista työttömyyspäivärahoista. Työnantaja maksaa vähennyksen Työllisyysrahastolle. Tuomioistuin voi kuitenkin kohtuullistaa vähennystä erityisistä syistä, kuten työntekijän vaikeasta taloudellisesta tilanteesta.
Voinko saada korvausta, jos olen jo työllistynyt uudelleen?
Kyllä. Korvauksen vähimmäismäärä (kolmen kuukauden palkka) maksetaan, vaikka olisit työllistynyt välittömästi irtisanomisen jälkeen. Korvaus ei ole pelkästään korvausta menetetystä ansiosta, vaan myös hyvitystä irtisanomisesta aiheutuneesta loukkauksesta.
Yhteenveto
Laiton irtisanominen on tilanne, jossa työnantaja päättää työsuhteen ilman lainmukaista perustetta. Työntekijällä on tällöin oikeus korvaukseen, jonka suuruus vaihtelee kolmesta 24 kuukauden palkkaan. Korvauksen määrään vaikuttavat erityisesti työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja työllistymismahdollisuudet sekä työnantajan menettely päättämistilanteessa.
Korvauksesta vähennetään tyypillisesti osa maksetuista työttömyysetuuksista, ja korvaus verotetaan palkkatulona. Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos epäilet irtisanomisesi olleen laiton, dokumentoi tilanne huolellisesti ja hakeudu asiantuntija-avun piiriin pikaisesti.
Tarvitsetko apua irtisanomisasiassa?
Jos sinua on irtisanottu tai työsuhteesi on purettu ja haluat selvittää asiasi, ota yhteyttä. Arvioin tilanteesi ja kerron, mitä vaihtoehtoja sinulla on. Ensimmäinen kartoitus auttaa hahmottamaan oikeutesi ja mahdolliset toimenpiteet.
Varaa maksuton alkukartoitus →
