Sovintosopimus: miten kestävä sovinto rakennetaan

Milloin sopiminen kannattaa oikeudenkäynnin sijaan

Laki suosii sovintoa. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 26 §:n mukaan asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuimen on pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asia, ja tuomari voi myös tehdä oman ehdotuksensa sovinnolliseksi ratkaisuksi. Sovinto on mahdollinen missä tahansa vaiheessa: ennen haastehakemusta, valmistelun aikana ja vielä pääkäsittelyn kynnyksellä.

Yrittäjän kannalta laskelma on harvoin pelkkä riitasumma. Oikeudenkäynti sitoo johdon aikaa, avaa yrityksen asiakirjat vastapuolelle ja pääsääntöisesti myös julkisuudelle, ja häviäjä maksaa tyypillisesti molempien kulut. Sovinto poistaa kaikki neljä muuttujaa kerralla, ja siksi se kannattaa punnita vakavasti myös silloin, kun oma kanta tuntuu vahvalta.

Suosittelen määrittämään sovintorajan – sen summan, jolla olet valmis päättämään asian – ennen kuin neuvottelu alkaa. Sovintopöydässä tehty laskelma on aina huonompi kuin etukäteen tehty. Jos riita on jo edennyt haastehakemukseen, kannattaa lukea myös mitä käräjäoikeudesta saapunut haaste käytännössä tarkoittaa.

Mitä sovintosopimukseen pitää kirjata

Sopimusluonnoksia lukiessa toistuu sama puute: sovinto kertoo, kuka maksaa ja kuinka paljon, mutta ei sitä, mitä maksu lopettaa. Silloin riita voi jatkua samasta tapahtumasta uudella otsikolla.

Kirjaa ainakin nämä:

• Riidan yksilöinti ja kuittauslausekkeen laajuus. Päättääkö sovinto vain riidanalaisen laskun, kaikki saman sopimuksen perusteella esitettävät vaatimukset vai osapuolten kaikki keskinäiset vaatimukset? Kolme eri lauseketta, kolme eri lopputulosta.
• Suoritus, eräpäivä ja viivästysseuraamus. Erissä maksettavaan sovintoon kuuluu ehto, jonka mukaan koko jäljellä oleva määrä erääntyy heti, jos yksi erä myöhästyy.
• Tapahtumien kuvaus. Lyhyt kuvaus siitä, mistä riita johtui ja millä perusteella korvaus maksetaan. Tällä on suora verovaikutus, johon palataan alempana.
• Vastuun myöntämättä jättäminen. Vakiolauseke siitä, ettei sovinto ole vastuun tai vaatimusten oikeellisuuden tunnustamista.
• Salassapito ja sen rikkomisen seuraus. Salassapitoehto ilman sopimussakkoa on käytännössä toive.

Ylimitoitettu ehto voi kääntyä itseään vastaan: kohtuuton sopimusehto voidaan sovitella, ja tämä koskee myös sovintosopimusta. Kohtuusperiaate sopimusoikeudessa käsittelee rajanvetoa tarkemmin.

Vahvistetaanko sovinto tuomioistuimessa?

Tässä on ero, joka yllättää useimmin. Pelkkä osapuolten allekirjoittama sovintosopimus on tavallinen sopimus. Jos vastapuoli jättää sovitun maksamatta, sinulla ei ole ulosottoperustetta – joudut nostamaan uuden kanteen, tällä kertaa sovintosopimuksen perusteella.

Vireillä olevassa oikeudenkäynnissä tehty sovinto voidaan sen sijaan vahvistaa tuomioistuimen ratkaisuksi. Oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan sovinto vahvistetaan asianosaisten pyynnöstä, ja hallituksen esityksen mukaan yhden osapuolen pyyntö ei riitä. Vahvistettua sovintoa ei anneta, jos se on lainvastainen, selvästi kohtuuton tai loukkaa sivullisen oikeutta. Ulosottokaaren 2 luvun mukaan tuomioistuimen vahvistama sovinto pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Myös valmistelussa syntynyt sovinto voidaan vahvistaa oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 §:n nojalla.

Jos asia ei ole vireillä oikeudenkäyntinä, käytettävissä on tuomioistuinsovittelu (laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa 394/2011). Sovittelijana toimii tuomari, ja lain 8 §:n mukaan sovittelussa saavutetun sovinnon vahvistamiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin oikeudenkäynnissä tehtyyn sovintoon.

Vahvistamisen ehdottomuus näkyy oikeuskäytännössä. Ratkaisussa KKO 2025:57 sovittelija oli lähettänyt sovintoluonnoksen osapuolille sähköpostitse tarkistettavaksi. Osapuolet olivat yksimielisiä lähes kaikesta, mutta yhdestä kohdasta tuli ristiriitaiset vastausviestit. Käräjäoikeus vahvisti sovinnon jättämällä riitaisen kohdan pois. Korkein oikeus katsoi menettelyn virheelliseksi: kun sovittelija oli tullut tietoiseksi siitä, ettei teksti vastannut osapuolten tahtoa, sovintoa ei olisi saanut vahvistaa. Vastaavaan päädyttiin ratkaisussa KKO 2018:55, jossa hovioikeus oli asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan riidassa vahvistanut sovinnon vastoin toisen asianosaisen kantaa.

Käytännön opetus on karu. "Sovittiin periaatteessa" ei ole sovinto, ja yksi auki jäänyt yksityiskohta voi kaataa koko vahvistuksen.

Sovintosopimus työsuhteen päättyessä

Työriidoissa sopimusvapaus on kapeampi. Työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan sopimus, jolla vähennetään työntekijälle lain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mitätön. Etukäteen ei siis voi sopia esimerkiksi siitä, että työntekijä luopuu irtisanomissuojastaan.

Työsuhteen päättämistilanteessa tehtävä sovinto on eri asia: siinä sovitaan jo syntyneistä tai riitaisista saatavista, ja tällaista sopimista on vakiintuneesti pidetty sallittuna. Rajanveto on kuitenkin liukuva, ja juuri siihen päättämissopimukset kaatuvat. Jos ehto tosiasiassa kaventaa lain pakottavaa suojaa, mitättömyys uhkaa riippumatta siitä, mitä otsikossa lukee.

Sanamuodolla on merkitystä myös työntekijän työttömyysturvassa. Se kannattaa tarkistuttaa työttömyyskassasta tai TE-palveluista ennen allekirjoitusta – työnantajalle syntyy tarpeetonta jälkiselvittelyä, jos työntekijä huomaa vasta myöhemmin, mitä sopi. Perusteettoman päättämisen korvausperusteet käydään läpi artikkelissa laiton irtisanominen ja korvaus, ja itse neuvottelutilanteessa autan työriidoissa.

Miten sovintokorvaus verotetaan?

Tämä jää liian usein miettimättä siihen asti, kunnes summa on jo sovittu.

Tuloverolain 78 §:n mukaan vahingonkorvaus ei ole veronalaista tuloa, ellei sitä ole saatu veronalaisen tulon sijaan. Työsuhteeseen liittyvissä korvauksissa lähtökohta kääntyy toisin päin: ratkaisussa KHO 2009:96 irtisanomisen yhteydessä sovittu korvaus katsottiin palkaksi, vaikka kyse oli aineettomasta vahingosta. Verohallinnon ohje Työsuhteen päättymiseen liittyvien suoritusten verotus käsittelee rajanvetoa yksityiskohtaisesti.

Ohjeessa on myös kohta, joka kannattaa lukea ennen sovintoneuvottelua: tuomioistuimen vahvistama sovinto ei yksinään riitä näytöksi hyvityksen verovapaudesta, koska tuomioistuin ei sovintoa vahvistaessaan tutki työnantajan menettelyn lainvastaisuutta samassa laajuudessa kuin riita-asian oikeudenkäynnissä. Riittäväksi selvitykseksi käy ohjeen mukaan esimerkiksi sovintosopimukseen sisältyvä kuvaus tapahtumista.

Tästä seuraa kaksi käytännön sääntöä. Kirjoita tapahtumakuvaus sopimukseen silloinkin, kun se tuntuu vastapuolen kannalta epämukavalta. Ja sovi summat aina siten, että sopimuksesta ilmenee, onko kyse brutto- vai nettomäärästä ja kumpi vastaa mahdollisista ennakonpidätyksistä. Elinkeinotoiminnan korvauksissa pätevät omat sääntönsä, jotka on koottu ohjeeseen Vahingonkorvaukset verotuksessa.

Yleisimmät virheet sovintosopimuksissa

Neljä samaa toistuu:

Kuittauslauseke on joko liian kapea tai liian leveä. Kapea jättää oven auki jatkoriidalle, leveä kuittaa myös vaatimuksia, joita et vielä tiennyt sinulla olevan.

Maksuehto ilman seuraamusta. Jos sovintosummalle ei ole eräpäivää, viivästyskorkoa eikä erääntymislauseketta, sovinto on maksajalle korotonta lainaa.

Sovintoa ei vahvisteta, vaikka maksukyky epäilyttää. Vahvistus maksaa vähän ja tuottaa suoraan ulosottokelpoisen ratkaisun. Epävarman vastapuolen kanssa se on lähes aina oikea valinta.

Neuvottelu käydään sähköpostitse ilman selkeää päätepistettä. KKO 2025:57 osoittaa, mihin se johtaa: osapuolet luulevat sopineensa, mutta sovintoa ei ole syntynyt eikä sitä voida vahvistaa.

Näin etenet

Jos riita on jo päällä, tee kolme asiaa tässä järjestyksessä: laske sovintorajasi, listaa kaikki vaatimukset jotka haluat kuittauslausekkeen kattavan, ja selvitä korvauksen verokohtelu ennen kuin nimeät summan. Laadin sovintosopimukset ja hoidan neuvottelun puolestasi – katso riidanratkaisupalvelut yrityksille.

Maksuton alkuarvio tilanteestasi

Käydään läpi riidan tilanne ja se, kannattaako sopia vai viedä asia eteenpäin. Kerron työn hinnan etukäteen – tiedät kulut ennen kuin päätät mitään.

Pyydä maksuton alkuarvio

Onko neuvottelu jo käynnissä? Soita 050 323 3597.

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2026. Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa tapauskohtaista neuvontaa.