Kun asiakas kiistää laskun perustellusti, vapaaehtoinen perintä on keskeytettävä – mutta saatava ei katoa mihinkään. Velkojalla on kolme reittiä: selvittää riitautuksen peruste, sopia, tai viedä asia käräjäoikeuteen riita-asiana. Artikkeli on kirjoitettu yrittäjälle, joka on juuri saanut asiakkaalta viestin "en maksa tätä laskua". Tärkein oppi: ensimmäinen ratkaistava kysymys ei ole se, kuka on oikeassa, vaan se, onko riitautus perusteltu – siitä riippuu kaikki muu.
Mitä laskun riitauttaminen tarkoittaa juridisesti
Riitauttaminen ei ole muodollinen toimenpide. Asiakas voi kiistää maksuvelvollisuutensa sähköpostilla, puhelimessa tai reklamaatiolla, eikä siihen tarvita mitään tiettyä sanamuotoa. Oikeudellinen seuraus syntyy silti heti.
Perintälain 4 b §:n mukaan perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Säännöksessä on kuitenkin poikkeus, joka on velkojan kannalta ratkaiseva: perintää saadaan jatkaa, jos velallinen ei esitä kiistämiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta maksuvelvollisuuteen.
Raja kulkee siis perustellun riitautuksen ja pelkän maksuhaluttomuuden välillä. "En aio maksaa" ei ole riitautus. "Toimitus oli kaksi viikkoa myöhässä ja sovimme, että myöhästymisestä hyvitetään 20 prosenttia" on. Väliin jää harmaa alue, jossa velkojan on tehtävä arvio – ja arvio kannattaa tehdä huolella, koska perinnän jatkaminen perustellusta riitautuksesta huolimatta on perintälain 4 §:n hyvän perintätavan vastaista ja voi viedä oikeuden periä perintäkuluja. Jos saatava sen sijaan on riidaton, perintä etenee normaalia polkua.
Mitä velkoja ei saa tehdä riitautetulle laskulle
Neljä keinoa poistuu käytöstä heti, kun riitautus on perusteltu:
Vapaaehtoisen perinnän jatkaminen. Maksuvaatimusten lähettäminen ja perintätoimiston käyttö on keskeytettävä.
Trattaperintä. Tratta on tarkoitettu riidattomille yrityssaataville, ja sen tarkoitus on julkisuusuhka eli maksuhäiriömerkintä. Riitautettuun saatavaan se ei sovellu.
Konkurssiuhkainen maksukehotus. Konkurssilain 2 luvun 3 §:n mukainen maksukyvyttömyysolettama edellyttää, että velkojan saatava on selvä. Riitaisella saatavalla konkurssihakemus kaatuu, ja velkoja jää maksamaan omat kulunsa – pahimmillaan myös vastapuolen.
Suppea haastehakemus. Summaarinen menettely on tarkoitettu riidattomille saataville. Jos vastaaja kiistää vaatimuksen perusteella, asia siirtyy laajaksi riita-asiaksi, ja alkuperäinen kuluarvio menee uusiksi.
Yhteistä näille on sama virhe: riitaista saatavaa yritetään käsitellä riidattomana. Se ei nopeuta prosessia, vaan hidastaa sitä ja tuo velkojalle lisäkuluja.
Arvioi ensin, onko riitautus perusteltu
Tähän kannattaa käyttää se tunti, joka muuten menisi seuraavan maksuvaatimuksen laatimiseen.
Kysy kolme asiaa. Onko peruste yksilöity – tietääkö asiakas itsekään, mihin hän vetoaa? Liittyykö se maksuvelvollisuuteen vai johonkin muuhun, kuten asiakkaan omaan maksuvalmiuteen? Esittääkö asiakas väitteensä tueksi mitään, esimerkiksi sähköpostin sovitusta hinnasta tai kuvan virheellisestä toimituksesta?
Jos vastaus on kolme kertaa ei, kyse on todennäköisesti perintälain tarkoittamasta perusteettomasta kiistämisestä ja perintää saa jatkaa. Suosittelen silti pyytämään kirjallisen erittelyn ennen kuin jatkat. Pyyntö maksaa yhden sähköpostin ja tuottaa kaksi mahdollista lopputulosta: joko saat perusteen, joka pitää selvittää, tai saat hiljaisuuden, joka on hyvää näyttöä siitä, ettei perustetta ollut. Kummassakin tapauksessa asemasi paranee.
Yleisimmät perustelut riitautukselle ovat suorituksen virheellisyys, sopimaton lisätyö, määrää koskeva erimielisyys ja viivästys. Virheeseen vetoaminen edellyttää, että asiakas on reklamoinut ajoissa ja oikein – reklamaation määräajat ja sisältövaatimukset on käyty läpi omassa artikkelissaan. Jos vastapuoli on lähettänyt varsinaisen vaatimuskirjeen, kannattaa lukea myös mitä vaatimuskirje tarkoittaa ja miten siihen vastataan.
Vastapuolen vaatimusten kestävyyttä voi arvioida myös toisin päin: mitä sopimusrikkomuksesta ylipäätään voi vaatia ja mitä kustakin vaatimuksesta on näytettävä toteen.
Erota riidaton osa riitaisesta
Tämä on yksinkertaisin ja aliarvostetuin keino koko listalla.
Riitautus koskee harvoin koko laskua. Jos 12 000 euron laskusta kiistetään 3 000 euron lisätyöerä, loput 9 000 euroa on edelleen riidaton saatava, jota saa periä normaalisti – perintätoimiston kautta, tarvittaessa summaarisessa menettelyssä. Vain riitainen osa jää odottamaan selvitystä.
Käytännössä tämä hoituu pyytämällä asiakasta vahvistamaan kirjallisesti, minkä osan laskusta hän hyväksyy. Moni maksaa riidattoman osan välittömästi, kun sitä pyydetään erikseen, ja riidan kohde kutistuu murto-osaan alkuperäisestä. Samalla oma kassavirta ei ole kiinni yhdestä erimielisyydestä.
Kolme reittiä eteenpäin
- Neuvottelu ja sovinto. Useimmiten paras vaihtoehto, koska riidan kohde on tyypillisesti pienempi kuin sen selvittämisen kustannus. Sovinnon kirjaamisen sudenkuopat käydään läpi artikkelissa sovintosopimus.
- Riita-asia käräjäoikeudessa. Kun peruste on selvä ja summa riittävän suuri, kanne on oikea ratkaisu. Prosessin vaiheet ja aikataulu on kuvattu artikkelissa riita-asian käsittely käräjäoikeudessa, ja kuluvastuu artikkelissa oikeudenkäyntikulut riita-asiassa.
- Saatavan hyväksyminen menetetyksi. Kolmas vaihtoehto, jota ei usein sanota ääneen: pienessä riidassa selvittelyn kustannus ylittää saatavan arvon. Silloin järkevin päätös on kirjata luottotappio ja korjata sopimuskäytäntö niin, ettei sama toistu.
Vanhentuminen ei odota päätöstäsi. Yrityssaatavan vanhentumisaika on velan vanhentumisesta annetun lain mukaan kolme vuotta, ja se katkeaa muun muassa velkojan yksilöidyllä muistutuksella. Riitautuksen selvittely voi venyä pitkäksi, joten pidä vanhentumisen katkaiseminen mielessä silloinkin, kun perintä on keskeytetty.
Mitä voit vaatia, jos riitautus osoittautuu perusteettomaksi
Riitautus ei poista viivästyksen seurauksia. Jos maksu myöhästyy elinkeinonharjoittajien välisessä kaupassa, velkojalla on oikeus korkolain 4 a §:n mukaiseen viivästyskorkoon, joka on kahdeksan prosenttiyksikköä viitekorkoa korkeampi. Sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta viivästyskorkoon, on kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 8 §:n nojalla tehoton.
Lisäksi velkojalla on perintälain 10 i §:n nojalla oikeus saada 40 euroa vakiokorvauksena perintäkuluista, kun kaupallisen sopimuksen maksu on viivästynyt siten, että viivästyskorkoa saa periä. Summa on pieni, mutta se ei edellytä kulujen erittelyä, ja muut kohtuulliset perintäkulut korvataan siltä osin kuin ne ylittävät vakiokorvauksen.
Näiden lisäksi tulevat oikeudenkäyntikulut, jos asia päätyy tuomioistuimeen ja voitat. Perusteettoman riitautuksen hinta voi siis nousta asiakkaalle selvästi korkeammaksi kuin alkuperäinen lasku – ja tämän sanominen ääneen neuvotteluvaiheessa on usein tehokkaampaa kuin kolmas maksuvaatimus.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko riitautetun laskun periä?
Mitä tehdä, jos asiakas kiistää laskun mutta ei perustele?
Voiko osan laskusta periä, jos vain osa on riitautettu?
Vanheneeko riitautettu saatava?
Näin etenet
Pyydä asiakkaalta kirjallinen erittely riitautuksen perusteesta ja siitä, minkä osan laskusta hän hyväksyy. Keskeytä perintä riitaisen osan osalta ja peri riidaton osa normaalisti. Tee vasta sen jälkeen päätös siitä, sovitaanko, haastetaanko vai kirjataanko tappio. Selvitän riitautuksen kestävyyden ja hoidan asian eteenpäin siitä, mikä on taloudellisesti järkevintä – katso riidanratkaisupalvelut yrityksille.
Maksuton alkuarvio tilanteestasi
Käydään läpi lasku, riitautuksen peruste ja realistinen arvio siitä, mitä asian vieminen eteenpäin maksaa ja tuottaa. Kerron työn hinnan etukäteen.
Pyydä maksuton alkuarvioOnko perintä jo keskeytetty? Soita 050 323 3597.
Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2026. Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa tapauskohtaista neuvontaa.
