Sopimusrikkomus tarkoittaa sitä, että sopimuskumppani ei tee sitä, mitä on sovittu – myöhästyy, toimittaa virheellistä tai jättää maksamatta. Seuraamuksia on kuusi, ja ne eroavat toisistaan ennen kaikkea sen suhteen, mitä kustakin pitää näyttää toteen. Artikkeli on kirjoitettu yrittäjälle, joka miettii, mitä vastapuolelta voi realistisesti vaatia. Tärkein oppi: sopimussakko on ainoa seuraamus, joka ei edellytä vahingon näyttämistä – ja siksi ainoa, joka pitää sopia etukäteen.
Mikä on sopimusrikkomus
Sopimusrikkomus on suoritushäiriö: osapuoli ei täytä sopimuksen mukaista velvollisuuttaan. Käytännössä rikkomus ilmenee neljällä tavalla.
Viivästys. Suoritus tulee myöhässä tai ei lainkaan. Virhe. Suoritus tulee ajallaan, mutta se ei vastaa sovittua laadultaan, määrältään tai ominaisuuksiltaan. Maksun laiminlyönti. Ostaja ei maksa sovittua vastiketta. Muun velvoitteen laiminlyönti. Salassapidon rikkominen, kilpailukiellon rikkominen, raportointivelvollisuuden laiminlyönti.
Myös ennakoitu sopimusrikkomus on mahdollinen: jos on selvää, että vastapuoli tulee rikkomaan sopimusta, toinen osapuoli voi tietyin edellytyksin reagoida jo etukäteen. Pelkkä epäilys ei riitä, eikä esimerkiksi vastapuolen konkurssi ole automaattisesti purkuperuste.
Tämä artikkeli koskee yritysten välisiä sopimuksia. Vuokrasuhteissa, työsuhteissa sekä asunto- ja kiinteistökaupassa sopimusrikkomuksen seuraamukset määräytyvät osin omien erityislakiensa mukaan, ja kuluttajan ollessa osapuolena kuluttajansuojalaki menee edellä. Työsuhteen sopimusrikkomukset on koottu työsopimusoppaaseen, koska työsopimuslaki rajoittaa sekä työnantajan että työntekijän seuraamuksia. Alla kuvatut seuraamukset ovat elinkeinonharjoittajien välisen sopimuksen lähtökohta.
Englanninkielisissä sopimuksissa vastaava käsite on breach of contract, ja olennainen sopimusrikkomus on material breach – termit kannattaa tunnistaa, koska ne määrittävät purkuoikeuden myös englanniksi laadituissa sopimuksissa.
Kuusi seuraamusta, kevyimmästä raskaimpaan
- Pidättäydy omasta suorituksestasi. Jos vastapuoli ei suorita omaansa, sinun ei tarvitse suorittaa omaasi. Tämä on nopein ja halvin reaktio, eikä se vaadi mitään erillistä perustelua.
- Vaadi korjausta tai uutta toimitusta. Ensisijainen seuraamus virheessä. Vastapuolella on usein myös oikeus korjata virhe, joten tämä vaihe on käytännössä pakko käydä läpi ennen raskaampia keinoja.
- Vaadi hinnanalennusta. Hintaa alennetaan siinä suhteessa, jossa virheellisen ja sopimuksenmukaisen suorituksen arvot poikkeavat toisistaan luovutushetkellä. Ei siis korjauskustannusten mukaan, mikä yllättää usein.
- Vaadi sopimussakkoa. Vain jos siitä on sovittu.
- Vaadi vahingonkorvausta. Aina mahdollista, mutta edellyttää näyttöä vahingosta.
- Pura sopimus. Vain olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella.
Neljä viimeistä ansaitsevat oman käsittelynsä, koska niissä ratkaisee näyttötaakka.
Sopimussakko: ainoa seuraamus ilman vahingon näyttöä
Sopimussakko on etukäteen sovittu rahamäärä, joka erääntyy maksettavaksi tietystä sopimusrikkomuksesta. Sen ratkaiseva etu on näytössä: vaatijan on osoitettava vain se, että sopimusta on rikottu – ei sitä, että vahinkoa syntyi, eikä sitä, kuinka suuri vahinko oli.
Tämä tekee siitä ylivoimaisen niissä rikkomuksissa, joissa vahinkoa on käytännössä mahdotonta laskea. Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta aiheutuvaa taloudellista menetystä ei kukaan pysty näyttämään toteen euroina. Sopimussakko ratkaisee ongelman kokonaan.
Kolme asiaa on syytä tietää. Sopimussakkoa ei voi vaatia, jos siitä ei ole sovittu – sitä ei synny lain nojalla. Sakon ja vahingonkorvauksen suhde kannattaa kirjata sopimukseen erikseen: ellei toisin sovita, vahinkoa kärsinyt voi vaatia sakon lisäksi korvausta siltä osin kuin todellinen vahinko ylittää sakon. Ja vastuunrajoitus, jonka mukaan sakko on ainoa seuraamus, ei päde, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta.
Kohtuuttoman suuri sopimussakko voidaan sovitella. Rajanvetoa käsitellään artikkelissa kohtuusperiaate sopimusoikeudessa.
Vahingonkorvaus: välitön ja välillinen vahinko eivät ole sama asia
Tämä on kohta, jossa yritysten välisissä riidoissa hävitään eniten rahaa.
Irtaimen kaupassa kauppalaki jakaa vahingot kahteen. Välittömät vahingot korvataan lähtökohtaisesti ilman, että rikkojan huolimattomuutta tarvitsee näyttää – vastuu poistuu vain, jos rikkomukseen on ollut laissa tarkoitettu vapauttava este. Välillisistä vahingoista taas saa täyden korvauksen vain, jos vahinko johtuu huolimattomuudesta rikkojan puolella tai tämän antamasta erityisestä sitoumuksesta.
Välillisiä vahinkoja ovat kauppalain 67 §:n mukaan muun muassa liikevaihdon vähentymisestä johtuva vahinko ja rauenneen sopimuksen vuoksi saamatta jäänyt voitto. Kaikki muu on välitöntä.
Kaksi ennakkoratkaisua kannattaa tuntea. Ratkaisussa KKO 2014:61 ostaja joutui toimittajan viivästyksen vuoksi maksamaan viivästyssakkoa omalle asiakkaalleen. Korkein oikeus katsoi tämän välilliseksi vahingoksi – eli juuri sellaiseksi, jota ei korvata ilman näyttöä huolimattomuudesta. Ketjuuntuvassa toimitusliiketoiminnassa tämä on merkittävä riski, koska oma vastuu asiakkaalle syntyy automaattisesti mutta regressi toimittajaan ei.
Ratkaisussa KKO 2017:74 ostajan moottorit vaurioituivat virheellisestä polttoöljyerästä. Korkein oikeus katsoi korjauskustannukset välilliseksi vahingoksi, eikä ostaja saanut korvausta, koska tämä ei ollut enää korkeimmassa oikeudessa vedonnut myyjän huolimattomuuteen. Opetus on prosessuaalinen ja kallis: huolimattomuuteen on vedottava alusta asti, ei vasta silloin kun sitä tarvitaan.
Palvelusopimuksissa kauppalakia ei sovelleta, joten jako välittömiin ja välillisiin vahinkoihin syntyy vain sopimuksesta. Jos sitä ei ole kirjattu, riitatilanteessa lähtökohta on epäselvä molemmille.
Purku edellyttää olennaista sopimusrikkomusta
Olennainen sopimusrikkomus on rikkomus, joka vie sopimukselta sen tarkoituksen toisen osapuolen kannalta. Vain sellainen oikeuttaa purkuun, ja kynnys on korkea. Arvioinnissa katsotaan rikotun velvoitteen merkitystä sopimuskokonaisuudessa, ei rikkomuksen kokoa euroissa.
Yksi myöhästynyt toimitus pitkässä puitesopimuksessa ei tyypillisesti riitä. Toistuva myöhästely, joka tekee sopimuksen tarkoituksen tyhjäksi, voi riittää. Jos toimitusajan täsmällisyys on ollut sopimuksen kannalta keskeistä ja tämä on tuotu vastapuolen tietoon, kynnys laskee.
Ennen purkua kannattaa lähes aina antaa vastapuolelle kirjallinen lisäaika ja ilmoittaa, mitä seuraa, jos määräaikaa ei noudateta. Se vahvistaa oman asemasi riippumatta siitä, kumpaan suuntaan asia etenee.
Suullinen sopimus sitoo – mutta näyttö ratkaisee
Suullinen sopimus on Suomessa lähtökohtaisesti yhtä sitova kuin kirjallinen, ja sen rikkomisesta seuraa samat seuraamukset. Muotovapaus on pääsääntö, ja poikkeukset ovat harvassa.
Ero syntyy näytössä. Riidassa on osoitettava, mitä sovittiin, ja suullisessa sopimuksessa se tarkoittaa käytännössä sähköposteja, tarjouksia, tilausvahvistuksia ja osapuolten toimintaa. Sopimussakosta ei myöskään käytännössä koskaan ole sovittu suullisesti, joten se seuraamus jää pois.
Jos sopimus on syntynyt suullisesti, suosittelen lähettämään vastapuolelle sähköpostin, jossa kerrataan sovittu sisältö. Vastaamatta jättäminen ei tee siitä sopimusta, mutta vastaaminen tai vastaamatta jättäminen on riitatilanteessa merkityksellistä näyttöä.
Ensimmäinen askel on aina reklamaatio
Ennen kuin mitään yllä olevaa voi vaatia, virheestä on ilmoitettava vastapuolelle. Myöhästynyt ilmoitus vie oikeuden vedota rikkomukseen kokonaan, ja määräajat ovat lyhyempiä kuin useimmat olettavat. Ilmoituksen sisältö ja määräajat käydään läpi artikkelissa reklamaatio yritysten välillä.
Reklamaation rinnalla juoksee toinen kello: vanhentuminen. Sopimusrikkomukseen perustuva saatava vanhentuu pääsääntöisesti kolmessa vuodessa, ja korvausvelalla on lisäksi kymmenen vuoden takaraja sopimusrikkomuksesta. Kumpikin määräaika on hoidettava erikseen, ja katkaiseminen käydään läpi artikkelissa velan vanhentuminen.
Usein kysyttyä
Mitä sopimusrikkomuksesta seuraa?
Voiko sopimuksen purkaa yhden rikkomuksen perusteella?
Voiko vaatia sopimussakkoa ja vahingonkorvausta samaan aikaan?
Onko sopimusrikkomus rikos?
Mitä sopimusrikkomuksesta voi vaatia, jos sopimus on tehty suullisesti?
Näin etenet
Tarkista kolme asiaa tässä järjestyksessä: onko reklamaatio tehty ajoissa, onko sopimuksessa sopimussakkoehto, ja onko vahinko välitöntä vai välillistä. Vasta sen jälkeen kannattaa päättää, mitä vaatia. Selvitän, mitkä seuraamukset ovat käytettävissä ja mitä niistä on realistista saada läpi – katso riidanratkaisupalvelut yrityksille. Jos taas haluat, ettei tilanne toistu, sopimusten laatimisessa sopimussakko- ja vastuunrajoitusehdot ovat se kohta, jossa raha oikeasti ratkeaa.
Maksuton alkuarvio tilanteestasi
Käydään läpi rikkomus, sopimuksesi ehdot ja se, mitä vaatimuksia on realistista esittää. Kerron työn hinnan etukäteen.
Pyydä maksuton alkuarvioJuokseeko reklamaatioaika jo? Soita 050 323 3597.
Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2026. Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa tapauskohtaista neuvontaa.
