Reklamaatio yritysten välillä: näin teet sen oikein

Niko Mäenpää

Niko Mäenpää, Lakimies (OTM) – Uhmun perustaja. Kymmenen vuotta lakimiehenä. Kirjoitan selkeitä oppaita, jotta ymmärrät oikeutesi – ja tiedät, milloin kannattaa kysyä apua. Lue lisää.

Reklamaation laatiminen yritysten välisessä sopimussuhteessa
Lyhyesti

Reklamaatio eli virheilmoitus on se toimi, joka säilyttää oikeuden vedota sopimuskumppanin virheeseen. Myöhästynyt reklamaatio vie oikeuden kokonaan – ei hinnanalennusta, ei vahingonkorvausta, ei kaupan purkua, vaikka virhe olisi kiistaton. Artikkeli on kirjoitettu yrittäjälle, joka on saanut virheellisen toimituksen tai jolta on vaadittu jotain toimituksen perusteella. Tärkein oppi: reklamaatiossa on kaksi vaihetta – virheilmoitus ja yksilöidyt vaatimukset – ja useimmiten kaadutaan jälkimmäiseen.

Miksi reklamaatio on pakollinen

Kauppalain 32 §:n mukaan ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.

Seuraamus on sopimusoikeuden ankarimpia. Oikeus ei heikkene eikä siirry – se lakkaa. Virheestä ei saa hinnanalennusta, vahingonkorvausta eikä oikeutta purkaa kauppaa, vaikka virhe olisi näytettävissä toteen ja vastapuoli sen myöntäisi. Käytännössä tämä on yksi eniten käytetyistä puolustuksista yritysten välisissä riidoissa: vastapuoli ei kiistä virhettä vaan vetoaa siihen, että siitä ilmoitettiin liian myöhään.

Poikkeus on kapea. Lain 33 §:n mukaan ostaja saa vedota virheeseen määräaikojen estämättä, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Tämän näyttäminen toteen on vaikeaa, joten sen varaan ei kannata rakentaa mitään.

Kaksi kelloa, jotka juoksevat rinnakkain

Kohtuullinen aika havaitsemisesta. Aika alkaa siitä, kun virhe havaittiin tai se olisi pitänyt havaita. Jälkimmäinen kytkeytyy kauppalain 31 §:n tarkastusvelvollisuuteen: ostajan on tarkastettava tavara hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sallivat. Se, mikä on kohtuullinen aika, riippuu liiketoimen luonteesta ja tavarasta – elinkeinonharjoittajien välillä se on lyhyempi kuin kuluttajakaupassa, ja pilaantuvassa tai teknisesti nopeasti vanhenevassa tavarassa lyhyempi kuin kestohyödykkeessä.

Vaatimuksen vanhentuminen. Kauppalaissa ei ole ehdotonta takarajaa reklamaatiolle, mutta ajan kanssa vastaan tulee velan vanhentuminen: virheeseen perustuva hinnanalennus- tai korvausvaatimus vanhentuu velan vanhentumisesta annetun lain mukaan kolmessa vuodessa, ja korvausvelan vanhentuminen on joka tapauksessa katkaistava ennen kuin sopimusrikkomuksesta on kulunut kymmenen vuotta. Reklamaatioaika ja vanhentumisaika ovat eri kelloja: ne alkavat eri hetkestä ja päättyvät eri hetkeen, eikä toisen noudattaminen auta mitään, jos toinen on umpeutunut. Vanhentumisen katkaiseminen käydään läpi artikkelissa velan vanhentuminen ja sen katkaiseminen.

Ehdoton takaraja voi sen sijaan tulla sopimuksesta tai takuuehdoista – siitä tarkemmin alempana.

Pelkkä virheilmoitus ei riitä

Tämä on artikkelin tärkein kohta, koska siihen kaadutaan useimmin.

Kauppalaki edellyttää sanamuotonsa mukaan vain niin sanottua neutraalia reklamaatiota eli ilmoitusta siitä, että toimituksessa on virhe. Korkein oikeus on kuitenkin ratkaisussaan KKO 2005:127 katsonut, että ostajan on tämän lisäksi esitettävä virheeseen perustuvat yksilöidyt vaatimuksensa – hinnanalennus, vahingonkorvaus tai purku – myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostajalle on selvinnyt, että myyjä on vastuussa.

Käytännön seuraus on ikävä ja yleinen. Yritys ilmoittaa virheestä ajoissa, saa vastapuolelta kohteliaan vastauksen, ja asia jää lepäämään. Vuotta myöhemmin lähetetään laskelma ja vaatimus. Silloin ilmoitus oli ajoissa mutta vaatimus ei, ja lopputulos on sama kuin jos mitään ei olisi tehty. Passiivisuus reklamaation jälkeen voi viedä oikeuden yhtä tehokkaasti kuin reklamaation laiminlyönti.

Suosittelen siis yhdistämään nämä: kun ilmoitat virheestä, kerro samalla, mitä vaadit ja millä perusteella. Jos euromäärää ei vielä tiedä, ilmoita se ja anna itsellesi määräaika, johon mennessä laskelma toimitetaan. Se, mitä sopimusrikkomuksesta voi vaatia ja mitä kustakin vaatimuksesta on näytettävä toteen, on käyty läpi omassa artikkelissaan.

Mitä reklamaatiossa pitää lukea

Viisi kohtaa riittää, ja ne mahtuvat yhteen sähköpostiin:

Reklamaation sisältö
  1. Mikä sopimus tai toimitus – tilausnumero, päivämäärä, laskun numero.
  2. Mikä virhe – konkreettisesti kuvattuna, mielellään dokumentoituna.
  3. Milloin virhe havaittiin – tämä on määräajan kannalta ratkaiseva tieto ja kannattaa kirjata itse.
  4. Mitä vaaditaan – korjaus, uusi toimitus, hinnanalennus, purku tai vahingonkorvaus, määrä euroina jos tiedossa.
  5. Mihin mennessä odotat vastausta.

Tee ilmoitus kirjallisesti. Kauppalain 82 §:n mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla lähetettyyn ilmoitukseen saa vedota, vaikka se myöhästyisi tai ei tulisi perille – mutta lähettäminen ja sen ajankohta on silti pystyttävä näyttämään toteen. Sähköposti hoitaa molemmat.

Sopimuksen oma reklamaatioehto menee lain edelle

Kauppalaki on tahdonvaltainen. Yritysten välisissä sopimuksissa ja alan vakioehdoissa on usein oma reklamaatiolausekkeensa, ja se voi olla lakia selvästi tiukempi: määräaika voi olla 8 tai 14 päivää, ilmoitukselta voidaan vaatia tiettyä muotoa, ja ilmoitus voidaan edellyttää tehtäväksi tietylle henkilölle tai osoitteeseen.

Jos sopimus vaatii määrämuotoisen reklamaation eikä sitä tehdä, oikeus voidaan menettää, vaikka kauppalain kohtuullinen aika olisi vielä kulumassa. Lue siis sopimus ennen kuin luotat lain määräaikoihin – tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa toimittaja on tuonut omat yleiset ehtonsa sopimukseen liitteenä.

Sama toimii toiseen suuntaan: jos myyt, oma reklamaatioehto on tehokkain yksittäinen keino rajata vastuuaikaa. Sopimusten laatimisessa tämä on yksi ehdoista, joita käyn läpi joka kerta, ja perusasiat on koottu myös oppaaseen miten kirjoitan hyvän sopimuksen.

Palveluissa kauppalakia ei ole

Tämä yllättää palveluyrittäjät. Kauppalakia sovelletaan irtaimen tavaran kauppaan, ei palvelusuorituksiin. Yritysten välisissä palvelusopimuksissa ei siis ole kauppalain kaltaista reklamaatiosäännöstä eikä valmista virhemääritelmää, vaan lähtökohtana on sopimus ja yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet – joihin velvollisuus reagoida sopimusrikkomukseen kohtuullisessa ajassa vakiintuneesti kuuluu.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelusopimuksessa reklamaatioehto kannattaa kirjoittaa itse. Ilman sitä sekä virheen määritelmä että reagointiaika ratkaistaan riitatilanteessa yleisillä periaatteilla, mikä on molemmille osapuolille epävarmempi lähtökohta kuin selkeä sopimusehto.

Kun reklamaatio tulee sinulle

Vastaa kirjallisesti ja ajoissa, mutta älä myönnä vastuuta ennen kuin olet selvittänyt asian. Pyydä vastapuolta yksilöimään virhe ja vaatimus, ja erota heti se osa toimituksesta tai laskusta, josta ei ole erimielisyyttä. Jos reklamaatio liittyy maksamattomaan laskuun, tilanne käydään läpi artikkelista asiakas riitautti laskun.

Usein kysytyt kysymykset

Missä ajassa yritysten välillä on reklamoitava?
Kauppalain 32 §:n mukaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe havaittiin tai se olisi pitänyt havaita. Elinkeinonharjoittajien välillä kohtuullinen aika on lyhyempi kuin kuluttajakaupassa, ja pilaantuvassa tavarassa lyhyempi kuin kestohyödykkeessä. Sopimuksen oma reklamaatioehto voi olla selvästi tiukempi – esimerkiksi 8 tai 14 päivää – ja se menee lain edelle.
Riittääkö pelkkä ilmoitus virheestä?
Ei. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2005:127 mukaan ostajan on neutraalin virheilmoituksen lisäksi esitettävä yksilöidyt vaatimuksensa – hinnanalennus, vahingonkorvaus tai purku – kohtuullisessa ajassa siitä, kun myyjän vastuu on selvinnyt. Passiivisuus reklamaation jälkeen voi viedä oikeuden yhtä tehokkaasti kuin reklamaation laiminlyönti.
Mitä reklamaatiossa pitää lukea?
Viisi kohtaa: mikä sopimus tai toimitus, mikä virhe, milloin virhe havaittiin, mitä vaaditaan ja mihin mennessä odotat vastausta. Tee ilmoitus kirjallisesti – kauppalain 82 §:n mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla lähetettyyn ilmoitukseen saa vedota, vaikka se myöhästyisi matkalla, mutta lähettäminen on pystyttävä näyttämään toteen.
Koskeeko kauppalaki myös palveluita?
Ei – kauppalakia sovelletaan irtaimen tavaran kauppaan, ei palvelusuorituksiin. Yritysten välisissä palvelusopimuksissa reklamaatiovelvollisuus perustuu sopimukseen ja yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin, joihin velvollisuus reagoida sopimusrikkomukseen kohtuullisessa ajassa vakiintuneesti kuuluu. Kirjoita siksi palvelusopimukseen oma reklamaatioehto.

Näin etenet

Jos olet havainnut virheen, lähetä reklamaatio tänään ja liitä siihen vaatimuksesi – älä odota laskelman valmistumista. Jos toimituksesta on kulunut jo pitkään, tarkista ensin sopimuksen reklamaatioehto ja se, onko vaatimus ehtinyt vanhentua. Laadin reklamaatiot ja vastaukset niihin sekä arvioin, onko määräaika vielä avoinna – katso riidanratkaisupalvelut yrityksille.

Niko Mäenpää

Maksuton alkuarvio tilanteestasi

Käydään läpi toimitus, aikataulu ja se, mitä vaatimuksia on realistista esittää. Kerron työn hinnan etukäteen.

Pyydä maksuton alkuarvio

Juokseeko määräaika jo? Soita 050 323 3597.

Lähteet
  • Kauppalaki (355/1987), 31–33 ja 82 § – Finlex
  • KKO 2005:127 (yksilöityjen vaatimusten esittäminen kohtuullisessa ajassa)
  • Laki velan vanhentumisesta (728/2003), 4 ja 7 § – Finlex

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2026. Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa tapauskohtaista neuvontaa.

Sisällysluettelo

Lisää artikkeleita

Irtisanomisajan pituus ja laskenta työsuhteen keston mukaan

Irtisanomisaika – pituus, laskenta ja palkka

Lyhyesti Irtisanomisaika määräytyy työsuhteen keston mukaan, ja se on työnantajalle pidempi kuin työntekijälle. Aika alkaa kulua irtisanomispäivää seuraavasta päivästä, ja palkka on maksettava koko ajalta