Työtodistus on työsopimuslain 6 luvun 7 §:ssä säädetty asiakirja, jonka työnantaja antaa työsuhteen päättyessä työntekijän pyynnöstä. Oletuksena siihen kirjataan vain kaksi asiaa: työsuhteen kesto ja tehtävien laatu. Päättymisen syy ja arvio työtaidosta lisätään vain, jos työntekijä niitä nimenomaisesti pyytää – valinta on hänen, ei työnantajan.
Pyyntöikkuna on pitkä: todistusta voi pyytää kymmenen vuotta ja arviota viisi vuotta työsuhteen päättymisestä. Piilomerkinnät ovat kiellettyjä – todistuksesta ei saa ilmetä mitään, mikä ei käy ilmi sen sanamuodosta.
Työtodistus on lyhyimpiä asiakirjoja, joita työnantaja joutuu laatimaan, ja silti sen kanssa ehtii tehdä virheitä: todistukseen kirjoitetaan asioita, joita työntekijä ei pyytänyt, siitä unohtuu jotain pakollista tai sanamuoto kantaa viestiä, jota laki ei salli. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä työsopimuslaki todistukselta vaatii, miten se kirjoitetaan rivi riviltä ja miten toimitaan erikoistilanteissa väliaikaisesta todistuksesta kadonneen uusimiseen.
Laki vaatii työtodistukselta vähemmän kuin luullaan
Työsopimuslain 6 luvun 7 §:n mukaan työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada pyynnöstä kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Siinä on peruslaajuus kokonaan: kaksi asiaa, käytännössä muutama rivi. Todistus ei ole suosituskirje eikä ansioluettelon liite, eikä siihen oletuksena kuulu arvosanoja, kiitoksia tai päättymisen syytä.
Velvollisuus ei myöskään synny itsestään. Työnantajan ei tarvitse laatia todistusta oma-aloitteisesti jokaiselle lähtijälle – vasta työntekijän pyyntö laukaisee sen. Kun pyyntö tulee, todistus on annettava, ja kieltäytyminen on suoraan lain vastaista.
Pyyntö määrää sisällön – ja pyyntöikkuna on vuosia
Työtodistuksen sisältö rakentuu kahdelle portaalle, ja portaan valitsee työntekijä. Peruspyyntö tuottaa suppean todistuksen: kesto ja tehtävien laatu. Nimenomainen pyyntö avaa toisen portaan, jolloin mukaan kirjataan myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Näitä osia ei saa lisätä omin päin – kielteiseltäkin tuntuva syy tai arvio jää pois, jos sitä ei ole pyydetty. Työntekijä voi myös pyytää syyn ilman arviota tai arvion ilman syytä; sisältö seuraa pyyntöä sellaisenaan.
Aikaa pyynnölle on enemmän kuin moni työnantaja arvaa. Todistusta voi pyytää kymmenen vuoden ajan työsuhteen päättymisen jälkeen, ja pyyntöön on tuona aikana suostuttava. Arviota työtaidosta ja käytöksestä voi pyytää viiden vuoden kuluessa. Kymmenen vuoden rajan jälkeen todistus kestosta ja tehtävistä annetaan vain silloin, kun siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Käytännön johtopäätös: säilytä työsuhteiden perustiedot niin, että todistuksen saa kirjoitettua vielä vuosien päästä – entisen työntekijän pyyntö voi tulla postissa vuosikymmenen kuluttua.
Työtodistuksen rakenne rivi riviltä
Hyvä työtodistus mahtuu yhdelle sivulle. Tämä järjestys kattaa lain vaatimukset ja pitää asiakirjan siistinä:
1. Otsikko – ”Työtodistus”.
2. Työnantajan tiedot – yrityksen nimi ja y-tunnus.
3. Työntekijän yksilöinti – nimi ja syntymäaika.
4. Työsuhteen kesto – alkamis- ja päättymispäivä.
5. Tehtävien laatu – tehtävänimike ja lyhyt kuvaus keskeisistä tehtävistä. Jos tehtävät ovat vaihtuneet, merkittävimmät roolit ajanjaksoineen.
6. Vain nimenomaisesta pyynnöstä: työsuhteen päättymisen syy ja arvio työtaidosta ja käytöksestä.
7. Päiväys ja allekirjoitus – allekirjoittajaksi henkilö, jolla on asema antaa todistus työnantajan puolesta.
Päättymisen syy kirjataan sellaisena kuin se todellisuudessa on: työntekijän irtisanoutuminen, määräaikaisuuden päättyminen tai työnantajan suorittama irtisanominen perusteineen. Arvio taas kirjoitetaan totuudenmukaisesti – kaunisteltu arvio voi kääntyä työnantajaa vastaan siinä missä perusteeton moitekin, jos asiakirja päätyy myöhemmin riidan todistusaineistoksi.
Piilomerkintöjen kielto on ehdoton
Työsopimuslaissa on työtodistusta koskeva erikoissääntö: todistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. Kielto on kirjoitettu juuri piilomerkintöjä vastaan – todistukseen ei saa upottaa koodeja, symboleja, alleviivauksia tai muita merkkejä, jotka viestivät seuraavalle työnantajalle jotain, mitä teksti ei sano. Sama koskee sanamuotoja, joiden tarkoitus on vihjata rivien välistä.
Kielto toimii molempiin suuntiin. Työntekijä voi luottaa siihen, että paperi tarkoittaa, mitä siinä lukee, ja työnantaja välttyy jälkikäteisiltä väitteiltä, kun todistus on kirjoitettu suoraan ja pelkistetysti. Jos jokin asia ei kuulu todistukseen, se jätetään kokonaan pois – sitä ei koodata.
Väliaikainen todistus, englanninkielinen versio ja kadonnut alkuperäinen
Kolme tilannetta toistuu työtodistuskysymyksissä, eikä yksikään niistä laajenna lain velvollisuutta.
Kesken työsuhteen pyydetty todistus – niin sanottu väliaikainen työtodistus – ei ole työsopimuslain tarkoittama työtodistus, koska lain oikeus kytkeytyy työsuhteen päättymiseen. Kyse on vakiintuneesta käytännöstä, ja sellaisen antaminen on useimmiten järkevää esimerkiksi silloin, kun työntekijä tarvitsee todistuksen opintoja tai asiointia varten.
Englanninkielistä tai muuta vieraskielistä todistusta laki ei edellytä. Kansainväliseen työnhakuun lähtevälle englanninkielinen versio on silti käytännöllinen, ja sen voi hyvin antaa – kunhan sisältö vastaa suomenkielistä todistusta täsmälleen.
Kadonneen tai turmeltuneen todistuksen tilalle annetaan pyynnöstä uusi samoilla säännöillä kuin alkuperäinenkin: kymmenen vuoden ikkunassa velvollisuus on voimassa, ja sen jälkeen uusi todistus annetaan, jollei siitä aiheudu kohtuutonta hankaluutta.
Riitaisessa päättymisessä sanamuodot ratkaisevat
Työtodistusta ja irtisanomisilmoitusta ei pidä sekoittaa keskenään: ilmoituksella työsuhde päätetään, todistuksella päättynyt suhde dokumentoidaan. Kun päättyminen on riitainen, näiden kahden on kerrottava sama tarina – todistukseen kirjattu päättymisen syy ei voi poiketa siitä, mitä ilmoituksessa ja päättämismenettelyssä on esitetty.
Kun tarkistan päättymisvaiheen asiakirjoja riitatilanteissa, työtodistus kulkee mukana siinä missä ilmoituskin, ja sen sanamuodoista sovitaan usein osana kokonaisratkaisua: syy kirjataan neutraalisti tai jätetään kokonaan pois, jolloin todistus jää suppeaksi. Tällainen sopiminen on sallittua – laki määrää vähimmäissisällön ja kieltää piiloviestit, mutta sanamuodon tarkkuudesta osapuolet voivat sopia. Valmiit todistuspohjat ja päättymisasiakirjojen tarkistus kuuluvat työoikeuspalveluideni HR-asiakirjoihin.
- Selvitä pyynnön laajuus – suppea todistus vai myös päättymisen syy tai arvio; kirjaa vain se, mitä pyydettiin.
- Tarkista aikaikkuna – todistus kymmenen vuotta, arvio viisi vuotta työsuhteen päättymisestä.
- Kirjoita perusrivit – työnantaja, työntekijä, kesto ja tehtävien laatu; yksi sivu riittää.
- Laajassa todistuksessa pidä syy linjassa – sama muotoilu kuin irtisanomisilmoituksessa ja menettelyn asiakirjoissa.
- Kirjoita arvio niin kuin asia on – todistus voi päätyä todistusaineistoksi.
- Ei koodeja eikä vihjeitä – kaikki, mitä todistus sanoo, lukee sen tekstissä.
- Arkistoi kopio ja pidä pohja tallessa – seuraava pyyntö voi tulla vuosien päästä.
Työtodistus tai koko HR-paketti kuntoon?
Laadin työtodistuspohjat ja muut HR-asiakirjat valmiiksi käyttökuntoon ja käyn riitaisissa päättymistilanteissa sanamuodot läpi ennen allekirjoituksia. HR-asiakirjat alkaen 250 € + alv. Maksuton alkuarvio ei sido toimeksiantoon.
Onko päättymistilanne kärjistymässä juuri nyt? Soita 050 323 3597.
Usein kysyttyä
Mikä on työtodistus?
Milloin työtodistus on annettava?
Mitä työtodistukseen saa kirjoittaa?
Mitä eroa on suppealla ja laajalla työtodistuksella?
Onko väliaikainen työtodistus pakko antaa?
Voiko työtodistuksen antaa englanniksi?
- Työsopimuslaki (55/2001), 6 luvun 7 § – työtodistus – Finlex
Viimeksi päivitetty: elokuu 2026. Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa tapauskohtaista neuvontaa.
