Perusteeton määräaikaisuus tarkoittaa tilannetta, jossa määräaikainen työsopimus on tehty ilman työsopimuslain edellyttämää perusteltua syytä.
Työsopimuslain mukaan työsuhde on pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleva, eikä määräaikaisuutta saa käyttää ilman hyväksyttävää perustetta. Tässä artikkelissa kerromme, milloin määräaikainen työsopimus on perusteeton, mitä seurauksia siitä voi olla ja mitä työntekijä voi tehdä tilanteessa.
Mitä perusteeton määräaikaisuus tarkoittaa?
Perusteeton määräaikaisuus tarkoittaa, että työnantaja on tehnyt määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa hyväksyttyä syytä, vaikka työn tekeminen on luonteeltaan pysyvää.
Työsopimuslain lähtökohta on selvä:
työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva, ellei määräaikaisuudelle ole nimenomaista ja todellista perustetta. Pelkkä työnantajan halu tai käytäntö ei riitä perusteeksi.
Jos määräaikaisuuden peruste puuttuu tai se ei vastaa todellista työtilannetta, työsuhde voidaan katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi – riippumatta siitä, mitä työsopimukseen on kirjattu.
Mihin laki perustuu määräaikaisissa työsopimuksissa?
Määräaikaisia työsopimuksia koskeva sääntely perustuu työsopimuslakiin (55/2001, erityisesti 1 luku 3 §). Lain tarkoituksena on suojata työntekijää epävarmalta ja perusteettomalta työsuhteen ketjuttamiselta.
Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan määräaikainen työsopimus on sallittu vain, jos:
- työn luonne on tilapäinen
- kyseessä on sijaisuus
- työ liittyy tiettyyn projektiin tai kausiluonteiseen tarpeeseen
- työntekijä on itse pyytänyt määräaikaisuutta
Lisäksi Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö (mm. KKO 2018:14 ja KKO 2012:89) on vahvistanut, että näyttötaakka määräaikaisuuden perusteesta on aina työnantajalla. Pelkkä sopimukseen kirjattu maininta ei riitä – perusteen on oltava todellinen ja todennettavissa.
Jos mikään näistä perusteista ei täyty, määräaikaisuus voi olla lainvastainen, vaikka sopimus olisi allekirjoitettu molemmin puolin.
Milloin määräaikainen työsopimus on sallittu?
Määräaikainen työsopimus on sallittu vain, jos sille on perusteltu syy, joka liittyy työn luonteeseen tai työsuhteen tarkoitukseen. Perusteen on oltava todellinen ja sen tulee olla olemassa jo työsopimusta tehtäessä.
Yleisimpiä laissa hyväksyttyjä perusteita määräaikaisuudelle ovat:
Sijaisuus
Määräaikainen työsopimus on sallittu, jos työntekijä palkataan toisen työntekijän sijaiseksi esimerkiksi:
- perhevapaan ajaksi
- sairausloman ajaksi
- opintovapaan ajaksi
Sijaisuuden keston tulee vastata poissaolon kestoa, eikä sijaisuutta voi käyttää yleisenä perusteluna pysyvälle työvoiman tarpeelle.
Kausiluonteinen työ
Työ voi olla luonteeltaan kausiluonteista, jolloin työn tarve liittyy tiettyyn vuodenaikaan. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi:
- matkailualan sesonkityöt
- maatalouden kausityöt
- kesätyöt
Kausiluonteinen työ ei kuitenkaan oikeuta jatkuvaan määräaikaisuuksien ketjuttamiseen, jos työ jatkuu tosiasiallisesti ympäri vuoden.
Projektiluonteinen työ
Määräaikaisuus voi olla sallittua, jos työ liittyy selkeästi rajattuun projektiin, jolla on:
- ennalta tiedossa oleva kesto
- selkeä alku ja loppu
Pelkkä projektin nimeäminen ei riitä perusteeksi, jos työntekijä tekee todellisuudessa jatkuvaa ja pysyvää työtä.
Työntekijän oma pyyntö
Määräaikainen työsopimus on mahdollinen myös silloin, jos työntekijä itse pyytää määräaikaista työsuhdetta. Tällöin:
- pyynnön tulee olla aidosti työntekijän oma
- peruste on hyvä kirjata selkeästi työsopimukseen
Työnantaja ei voi kiertää lakia painostamalla työntekijää pyytämään määräaikaisuutta.
Milloin määräaikaisuus on perusteeton?
Määräaikaisuus on perusteeton silloin, kun työnantajalla ei ole laissa hyväksyttävää syytä tehdä määräaikaista työsopimusta, vaikka työ on luonteeltaan pysyvää.
Tyypillisiä tilanteita, joissa määräaikaisuus on perusteeton, ovat:
- Työsopimus tehdään vuodeksi ilman selkeää perustetta
- Työtä on tarjolla jatkuvasti ja samankaltaisena
- Työntekijälle tehdään useita peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia
- Määräaikaisuutta käytetään varmuuden vuoksi tai kokeilumielessä
Jos työnantaja ei pysty osoittamaan todellista perustetta määräaikaisuudelle, sopimus voi olla lainvastainen, vaikka se olisi muodollisesti määräaikainen.
Määräaikainen työsopimus vuodeksi – milloin se on laiton?
Määräaikainen työsopimus vuodeksi ei ole automaattisesti laillinen. Sopimuksen kesto ei ratkaise, vaan määräaikaisuuden peruste.
Jos työnantaja tekee vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä, kyseessä voi olla perusteeton määräaikaisuus. Tämä on yleinen virhe erityisesti silloin, kun:
- työn tarve on pysyvää
- tehtävä on sama kuin toistaiseksi voimassa olevilla työntekijöillä
- työ jatkuu samanlaisena sopimuskauden jälkeen
Pelkkä vuoden pituinen määräaika ei ole hyväksyttävä peruste. Työnantajan on pystyttävä osoittamaan, miksi työsuhde ei voisi olla toistaiseksi voimassa oleva.
Käytännössä määräaikainen työsopimus vuodeksi on usein perusteeton, jos:
- työ jatkuu keskeytyksettä
- työntekijälle tehdään uusi määräaikainen sopimus edellisen jälkeen
- työnantajalla ei ole konkreettista syytä määräaikaisuudelle
Ketjutetut määräaikaiset työsopimukset
Ketjutetuilla määräaikaisilla työsopimuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijälle tehdään useita määräaikaisia työsopimuksia peräkkäin.
Työsopimuslaki ei aseta suoraa lukumäärää määräaikaisille sopimuksille, mutta jokaiselle määräaikaisuudelle on oltava oma, itsenäinen ja todellinen peruste.
Ketjutus voi olla lainvastaista esimerkiksi silloin, kun:
- työntekijä tekee samaa työtä vuodesta toiseen
- määräaikaisuuksien välillä ei ole todellista katkosta
- työnantaja ei pysty osoittamaan uusia perusteita jokaiselle sopimukselle
Jos määräaikaisuuksia ketjutetaan ilman hyväksyttävää syytä, työsuhde voidaan katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi koko ketjun ajalta.
Käytännön esimerkkejä perusteettomasta määräaikaisuudesta
Tapaus 1: Ketjutetut sopimukset kaupan alalla
Tilanne: Laura työskenteli päivittäistavarakaupassa neljä vuotta peräkkäisillä 6 kuukauden määräaikaisilla sopimuksilla. Jokaisessa sopimuksessa perusteeksi oli merkitty ”kausiluonteinen tarve”, vaikka kauppa oli auki ympäri vuoden ja myynti pysyi tasaisena.
Ratkaisu: Käräjäoikeus totesi, että kausiluonteisuus ei voi olla peruste jatkuvassa päivittäistavarakaupassa. Työsuhde katsottiin toistaiseksi voimassa olevaksi koko neljän vuoden ajalta.
Korvaus: Laura sai 15 000 euron korvauksen perusteettomasta työsuhteen päättämisestä.
Tapaus 2: ”Projekti” joka ei koskaan lopu
Tilanne: Mikko palkattiin IT-yritykseen vuoden mittaiselle ”projekti-sopimukselle”. Projekti oli normaalia asiakastukityötä, jota yritys oli tehnyt vuosia ja jatkoi Mikon jälkeenkin. Mikon työ ei eronnut millään tavalla vakituisten työntekijöiden tehtävistä.
Ratkaisu: Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen mukaan projektiluonteisuus edellyttää selkeää alkua ja loppua. Asiakastukityö, joka jatkuu yrityksen normaalina toimintana, ei ole projektiluonteista.
Tulos: Työsuhde todettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Mikko sai vakituisen aseman ja takautuvasti kaikki vakituisen työntekijän edut.
Tapaus 3: Vuoden ”koesopimus”
Tilanne: Anna palkattiin vuodeksi määräaikaiseen työsopimukseen, jonka työnantaja perusteli ”kokeilujaksolla”. Työ oli kuitenkin pysyvää toimistotyötä.
Virhe: Koeaika ja määräaikaisuus ovat eri asioita. Työsopimuslaki mahdollistaa enintään 6 kuukauden koeajan, mutta se ei oikeuta vuoden määräaikaisuuteen.
Ratkaisu: Työsuojeluviranomainen totesi sopimuksen lainvastaiseksi. Työsuhde muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi ja Anna sai pidennetyn irtisanomisajan mukaisen korvauksen.
Mitä seurauksia perusteettomasta määräaikaisuudesta on?
Jos määräaikainen työsopimus todetaan perusteettomaksi, sillä voi olla työnantajalle merkittäviä seurauksia. Keskeistä on, että sopimuksen nimike ei ratkaise asiaa, vaan todellinen työtilanne.
Perusteettoman määräaikaisuuden seurauksena:
- työsuhde voidaan katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi
- työntekijällä voi olla oikeus korvaukseen
- irtisanomissuojaa koskevia sääntöjä sovelletaan takautuvasti
Jos työnantaja on päättänyt työsuhteen määräaikaisuuteen vedoten, vaikka määräaikaisuus on ollut lainvastainen, tilannetta voidaan arvioida kuten perusteetonta irtisanomista.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi vaatia hyvitystä ja työsuhteen ehtoja arvioidaan ikään kuin kyseessä olisi ollut vakituinen työsuhde alusta alkaen.
Mitä työntekijä voi tehdä, jos epäilee perusteetonta määräaikaisuutta?
Jos epäilet, että määräaikainen työsopimuksesi on tehty ilman perustetta, tilanteeseen kannattaa puuttua ajoissa. Usein ensimmäinen askel on selvittää, mikä peruste sopimukseen on kirjattu ja vastaako se todellista työtilannetta.
Työntekijä voi toimia seuraavasti:
- pyytää työnantajalta kirjallisen selvityksen määräaikaisuuden perusteista
- ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai ammattiliittoon
- selvittää oikeutensa työoikeuteen perehtyneen asiantuntijan kanssa
On tärkeää muistaa, että määräaikaisen työsopimuksen allekirjoittaminen ei poista työnantajan vastuuta. Jos peruste puuttuu, sopimus voi olla lainvastainen allekirjoituksesta huolimatta.
Mitä työnantajan tulisi huomioida?
Työnantajan näkökulmasta määräaikaisia työsopimuksia tulee käyttää harkiten. Määräaikaisuus ei ole riskitön ratkaisu, jos työn tarve on pysyvää.
Työnantajan tulisi varmistaa, että:
- määräaikaisuuden peruste on todellinen ja dokumentoitu
- sopimuksen kesto vastaa perusteen kestoa
- määräaikaisuuksia ei ketjuteta ilman uusia perusteita
Huolellinen dokumentointi ja lain noudattaminen suojaavat sekä työnantajaa että työntekijää myöhemmiltä riitatilanteilta.
Usein kysytyt kysymykset perusteettomasta määräaikaisuudesta
Voiko määräaikainen työsopimus olla vuodeksi ilman perustetta?
Ei voi. Määräaikainen työsopimus vuodeksi on sallittu vain, jos sille on työsopimuslain mukainen perusteltu syy. Pelkkä vuoden kesto ei oikeuta määräaikaisuutta. Jos työn tarve on pysyvää, sopimus on tehtävä toistaiseksi voimassa olevana.
Kuinka monta määräaikaista työsopimusta voi tehdä peräkkäin?
Laissa ei ole määritelty tarkkaa lukumäärää, mutta jokaiselle määräaikaiselle sopimukselle on oltava oma, todellinen peruste. Jos sopimuksia ketjutetaan ilman uusia perusteita, määräaikaisuus voi olla lainvastainen.
Mitä tapahtuu, jos määräaikaisuudelle ei ole perustetta?
Jos määräaikaisuus todetaan perusteettomaksi, työsuhde voidaan katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi työntekijällä voi olla oikeus korvaukseen, ja työsuhteen päättämistä arvioidaan irtisanomissäännösten mukaisesti.
Vaikuttaako allekirjoitettu työsopimus asiaan?
Ei ratkaisevasti. Vaikka työntekijä olisi allekirjoittanut määräaikaisen työsopimuksen, työnantajalla on silti velvollisuus osoittaa määräaikaisuuden laillinen peruste. Sopimuksen muoto ei syrjäytä lakia.
Milloin kannattaa hakea apua?
Apua kannattaa hakea, jos:
– et ole saanut selkeää perustetta määräaikaisuudelle
– työtä on jatkettu useilla määräaikaisilla sopimuksilla
– työn tarve näyttää pysyvältä
Tilanne on usein helpompi selvittää ajoissa kuin vasta työsuhteen päätyttyä.
Voiko työnantaja sanoa ”tämä on vain määräaikainen, ota tai jätä”?
Ei voi laillisesti. Vaikka työnantajalla on vapaus päättää, kenet palkkaa, hänellä ei ole oikeutta kiertää työsopimuslakia painostamalla työntekijää hyväksymään lainvastainen määräaikainen sopimus. Jos työn tarve on pysyvää, sopimus on tehtävä toistaiseksi voimassa olevana työntekijän suostumuksesta riippumatta.
Kuinka kauan minulla on aikaa riitauttaa perusteeton määräaikaisuus?
Työsopimuslain mukaan kanneaika on kaksi vuotta siitä, kun työsuhde on päättynyt (TSL 13 luku 9 §). On kuitenkin suositeltavaa toimia nopeammin: – Ota yhteyttä luottamusmieheen tai ammattiliittoon jo työsuhteen aikana – Lähetä työnantajalle kirjallinen selvityspyyntö 2 viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä – Aloita mahdollinen oikeudellinen prosessi 6 kuukauden sisällä Mitä nopeammin toimit, sitä helpompi todisteiden kerääminen on.
Yhteenveto: Milloin määräaikaisuus on perusteeton?
Yhteenveto: Milloin määräaikaisuus on perusteeton?
Perusteeton määräaikaisuus tarkoittaa tilannetta, jossa määräaikainen työsopimus on tehty ilman työsopimuslain 1 luvun 3 §:n vaatimaa perustetta. Työsopimuslain mukaan työsuhde on lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva, eikä määräaikaisuutta saa käyttää ilman todellista syytä.
Määräaikaisuus on usein perusteeton, jos:
- Työ on pysyvää ja jatkuvaa
- Sopimus tehdään vuodeksi ilman konkreettista perustetta
- Määräaikaisia sopimuksia ketjutetaan ilman uusia perusteita
- Työnantaja ei pysty osoittamaan määräaikaisuuden todellista syytä
- ”Projekti” tai ”kausiluonteisuus” on vain nimellinen peruste
Muista:
- Näyttötaakka perusteesta on aina työnantajalla
- Sopimuksen allekirjoittaminen ei tee siitä laillista
- Oikeuskäytäntö suojaa vahvasti työntekijää
- Kanneoikeus säilyy kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä
Seuraavat askeleet:
Jos epäilet perusteetonta määräaikaisuutta, toimi näin:
- Pyydä työnantajalta kirjallinen selvitys määräaikaisuuden perusteesta
- Ota yhteyttä ammattiliittoosi tai luottamusmieheen
- Konsultoi työoikeudellista asiantuntijaa maksuttoman alkukartoituksen saamiseksi
- Dokumentoi kaikki työsuhteeseen liittyvät tiedot (sopimukset, sähköpostit, työtehtävät)
Monissa tapauksissa työsuhde voidaan katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi, vaikka se olisi alun perin tehty määräaikaisena. Älä jätä oikeuksiasi selvittämättä – kyse voi olla tuhansien eurojen korvauksista ja työsuhteen jatkumisesta.
Hyödylliset linkit:
