Lomautuksessa työnteko ja palkanmaksu keskeytetään työnantajan aloitteesta väliaikaisesti, mutta työsuhde jää voimaan. Perusteita on kaksi: tilapäinen, enintään 90 päivän notkahdus työn määrässä tai tuotannollis-taloudellinen irtisanomisperuste – ja valinta niiden välillä määrää, saako lomautus jatkua yli kolme kuukautta.
Lomautusilmoitus annetaan viimeistään seitsemän päivää ennen alkamista; määräaika lyheni 14 päivästä 1.6.2026. Jos lomautus venyy yhdenjaksoisena vähintään 200 päivään, työntekijä voi irtisanoutua ja saada silti irtisanomisajan palkkansa.
Lomauttaminen on työnantajan keino selvitä tilanteesta, jossa töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla entiseen tapaan. Se on kevyempi toimenpide kuin irtisanominen, mutta sillä on omat perusteensa, oma menettelynsä ja omat sudenkuoppansa – ja moni niistä muuttui 1.6.2026 voimaan tulleessa lakiuudistuksessa. Tässä artikkelissa käyn lomautuksen läpi työnantajan silmin: kumman perusteen varaan lomautus rakennetaan, miten ilmoitus annetaan oikein ja mitä tapahtuu, kun lomautus päättyy tai pitkittyy.
Lomautus on väliaikaisuuden työkalu
Lomautuksessa työnantaja keskeyttää työnteon ja palkanmaksun väliaikaisesti, ja työsuhde jää muilta osin voimaan – näin sen määrittelee työsopimuslain 5 luvun 1 §. Toteutustapoja on kaksi: työnteko keskeytetään kokonaan tai työaikaa lyhennetään esimerkiksi nelipäiväiseen viikkoon. Kestoltaan lomautus tehdään joko määräajaksi tai toistaiseksi.
Koko järjestelyn ydin on väliaikaisuus. Lomautus on oikea työkalu, kun paluu normaaliin on näköpiirissä: tilauskirja on hetkellisesti ohut, iso projekti odottaa lupaa tai kausi on hiljainen. Jos työ on vähentynyt pysyvästi, lomautus vain lykkää väistämätöntä ja kasvattaa kustannuksia – silloin oikea osoite on irtisanomismenettely.
Ensimmäinen valinta: tilapäinen notkahdus vai pysyvä muutos
Lomautuksen perusteet ovat 5 luvun 2 §:ssä, ja ne muodostavat kaksi polkua. Ensimmäinen on tilapäisesti vähentynyt työ: lomautus on sallittu, kun työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet enintään 90 päivän ajaksi eikä työntekijälle voida kohtuudella järjestää muuta sopivaa työtä tai koulutusta. Toinen polku on tuotannollis-taloudellinen irtisanomisperuste: kun työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, työnantaja saa irtisanomisen sijasta lomauttaa – ja tällöin 90 päivän rajaa ei ole, vaan lomautus voi jatkua toistaiseksi.
Valinta kannattaa tehdä rehellisesti heti alussa, koska polut eivät sekoitu: tilapäisperusteinen lomautus ei saa venyä yli 90 päivän, eikä sitä voi jatkaa ”vielä hetken” samalla perusteella. Jos näkymä on arviota synkempi, tarvitaan irtisanomisperuste. Laki sallii kolmantena reittinä sopimisen: työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomautuksesta, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.
Perusteen lisäksi rajaa tulee henkilöistä. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan saa lomauttaa vain sijaisasetelmassa: hänen on tehtävä vakituisen työntekijän työtä, ja lomautusoikeuden on oltava olemassa sitä vakituista kohtaan, jota hän sijaistaa. Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun saa lomauttaa vain samoilla edellytyksillä, joilla heidät saisi irtisanoa – käytännössä vasta, kun työ päättyy kokonaan eikä muuta työtä tai koulutusta ole järjestettävissä.
Ennen ilmoitusta: ennakkoselvitys tai muutosneuvottelut
Menettely alkaa jo ennen lomautusilmoitusta. Työsopimuslain 5 luvun 3 § velvoittaa antamaan työntekijälle tai hänen edustajalleen ennakkoselvityksen lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Selvityksen jälkeen työntekijälle varataan tilaisuus tulla kuulluksi.
Isommassa yrityksessä tämän vaiheen hoitavat muutosneuvottelut: erillistä ennakkoselvitystä ei tarvita, jos työnantajan on muun lain nojalla neuvoteltava asiasta tai annettava vastaava selvitys. Neuvotteluvelvollisuus koskee lomautuksia harkitsevaa työnantajaa, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Yksi asia menee tässä usein ristiin: muutosneuvottelut korvaavat ennakkoselvityksen, mutta ne eivät koskaan korvaa itse lomautusilmoitusta. Ilmoitus annetaan neuvottelujen päätyttyä erikseen.
Lomautusilmoitus: seitsemän päivää ja kolme pakollista tietoa
Ilmoitusaika on seitsemän päivää: lomautusilmoitus on annettava niin, että lomautuksen alkuun jää vähintään viikko. Vielä keväällä 2026 raja oli 14 päivää, joten vanhalla muistilla laskeva lykkää lomautuksen alkua viikolla turhaan. Pakollisia tietoja on kolme: lomautuksen peruste, alkamisaika sekä kesto tai arvioitu kesto. Määräaikaiseen lomautukseen merkitään täsmällinen päättymispäivä, toistaiseksi voimassa olevaan arvio kestosta. Sama ilmoitus menee tiedoksi lomautettavien edustajalle, ja pyynnöstä työntekijälle annetaan lomautuksesta kirjallinen todistus.
Toimitustapa vaikuttaa aikatauluun enemmän kuin moni huomaa. Pääsääntö on antaa ilmoitus henkilökohtaisesti; ellei se onnistu, käyvät kirje ja sähköinen toimitus – mutta silloin tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen vasta seitsemäntenä päivänä lähettämisestä, ja ilmoitusaika alkaa siitä. Sähköpostilla hoidettu ilmoitus voi siis siirtää lomautuksen alkua viikolla. Vuosiloma tai vähintään kahden viikon tasaamisvapaa lykkää tiedoksisaantia vielä pidemmälle: postitse tai sähköisesti kulkenut ilmoitus lasketaan tuolloin saaduksi aikaisintaan loman päättymistä seuraavana päivänä.
Sovellettava työehtosopimus voi pidentää ilmoitusaikaa laissa säädetystä seitsemästä päivästä. Kesäkuussa 2026 voimaan tullut uudistus toi tähän jouston: työnantaja ja luottamusmies – tai luottamusvaltuutettu taikka yhteistoimintaedustaja, jos luottamusmiestä ei ole valittu – saavat kirjallisesti sopia, että työehtosopimuksen pidemmän ajan sijasta noudatetaan vähintään seitsemän päivän ilmoitusaikaa. Edustajan tekemä sopimus sitoo hänen edustamiaan työntekijöitä. Tarkista siis sovellettava työehtosopimus ennen aikataulun lyömistä lukkoon – ja jos työehtosopimus hidastaa aikataulua, selvitä sopimismahdollisuus.
Lomautuksen aikana palkka pysähtyy – työsuhde ei
Lomautuksen alkaessa palkanmaksu keskeytyy, mutta työsuhteen muut siteet jäävät voimaan. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä, ja hän voi irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa koko lomautuksen ajan – ei kuitenkaan lomautuksen viimeisen viikon aikana, jos päättymispäivä on hänen tiedossaan. Toimeentulon lomautusajalta hoitaa työttömyysturva, jonka hakeminen on työntekijän sekä työttömyyskassan tai Kelan välinen asia – mahdolliset karenssit ratkaistaan siellä, eivät työnantajan pöydällä. Työnantajan tehtäväksi jää antaa tarvittavat todistukset.
Kolme tapaa, joilla lomautus päättyy
Ensimmäinen ja toivotuin polku on paluu töihin. Määräaikainen lomautus päättyy ilmoitettuna päivänä ilman eri toimia. Toistaiseksi lomautetulle työhön paluusta kerrotaan vähintään seitsemän päivän varoajalla, jollei muusta ole sovittu – työntekijälle on siis jätettävä aikaa irtautua esimerkiksi väliaikaisesta työstä.
Toinen polku on työntekijän lähtö. Kun yhdenjaksoinen lomautus on kestänyt vähintään 200 päivää, työntekijä saa irtisanoutua ja hänellä on silti oikeus palkkaan omalta irtisanomisajaltaan, ikään kuin työnantaja olisi päättänyt suhteen. Pitkä lomautus ei siis ole työnantajalle ilmainen odotushuone – sen hinta vain erääntyy myöhemmin.
Kolmas polku on työnantajan irtisanominen kesken lomautuksen. Se on sallittua normaalein perustein ja normaalia irtisanomisaikaa noudattaen, ja työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Vähennykseksi työnantaja saa tehdä seitsemän päivän palkan, kun lomautuksessa on noudatettu ilmoitusaikaa – tämäkin määrä putosi 14 päivästä seitsemään kesäkuun 2026 uudistuksessa. Irtisanomisaikojen taulukot ja laskentasäännöt löytyvät irtisanomisaikaa koskevasta artikkelista. Lomautuksen, irtisanomisen ja niiden yhdistelmien punninta kuuluu työoikeuspalveluideni ydintä.
- Valitse peruste rehellisesti – tilapäinen enintään 90 päivän notkahdus vai pysyvä muutos, joka vaatii irtisanomisperusteen. Polkua ei voi vaihtaa lennossa.
- Selvitä ja kirjaa muu työ ja koulutus – selvitys on tehtävä oikeasti, ja siitä on jäätävä jälki, jonka voi näyttää myöhemmin.
- Tarkista henkilörajaukset – määräaikainen vain vakituisen sijaisena, luottamusmiehellä korotettu suoja.
- Hoida esivaihe oikein – ennakkoselvitys ja kuuleminen, tai vähintään 20 työntekijän yrityksessä muutosneuvottelut.
- Anna ilmoitus vähintään seitsemän päivää ennen alkua – peruste, alkamisaika ja kesto; tiedoksi myös edustajalle.
- Laske toimitustapa mukaan – postin tai sähköpostin kautta kulkeva ilmoitus lasketaan saaduksi vasta seitsemäntenä päivänä lähettämisestä.
- Tarkista työehtosopimus – pidempi ilmoitusaika sitoo, ellei siitä sovita kirjallisesti edustajan kanssa toisin.
- Seuraa kalenteria lomautuksen aikana – 90 päivän raja tilapäisperusteella ja 200 päivän sääntö pitkittyneessä lomautuksessa.
Lomautus harkinnassa?
Katson perusteen, menettelyvaiheet ja päivämäärät kuntoon ennen ilmoituksen antamista ja laadin asiakirjat valmiiksi. Alkuarviossa selviää samalla, riittääkö lomautus vai onko muutos todellisuudessa pysyvä. Hinnan kerron ennen kuin työ alkaa, ja maksuton alkuarvio ei sido toimeksiantoon.
Pitäisikö ilmoituksen lähteä jo tällä viikolla? Soita 050 323 3597.
Usein kysyttyä
Mitä lomautus tarkoittaa?
Miten 90 päivää lasketaan?
Mitä lomautusilmoituksessa pitää lukea?
Voiko määräaikaisen työntekijän lomauttaa?
Maksetaanko lomautuksen ajalta palkkaa?
- Työsopimuslaki (55/2001), 5 luvun 1–7 § sekä 7 luvun 3 § ja 10 § – Finlex
- Hallituksen esitys HE 199/2025 vp (laki 412/2026, voimaan 1.6.2026)
Viimeksi päivitetty: elokuu 2026. Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa tapauskohtaista neuvontaa.
