Lyhyesti
- Puitesopimus on kestokauppasuhteen perustuslaki: se määrää, millä ehdoilla tulevat tilaukset tehdään, jotta jokaista kauppaa ei neuvotella erikseen.
- Ostopakkoa siitä ei seuraa. Kauppa syntyy vasta tilauksesta, ja tilaamatta jättäminen on lähtökohtaisesti sallittua (OikTL 1 §).
- Vakioehdot eivät liity sopimukseen pelkällä maininnalla – KKO on hylännyt paljaan viittauksen ja hyväksynyt sen vasta, kun tutustumiseen oli todellinen tilaisuus.
- Julkisella puolella sama idea kulkee nimellä puitejärjestely, ja hankintalaki sääntelee sen tarkasti (42 §).
- Sana puitesopimus elää myös työelämässä, ja siellä se voi tarkoittaa työsopimusta (TSL 1:11) – sekaannus on kallis.
Mitä puitesopimus tarkoittaa
Puitesopimus on kahden yrityksen sopima kehikko tulevalle kaupankäynnille. Se ei myy mitään eikä osta mitään – se määrittelee säännöt, joilla myöhemmät tilaukset tehdään: hinnat tai hinnoittelutavan, toimitus- ja maksuehdot, vastuut ja sen, kenellä on valta tilata. Yksittäinen kauppa hoituu sen jälkeen sähköpostilla tai tilausjärjestelmässä ilman uutta neuvottelukierrosta.
Suomeksi samasta kehikosta käytetään myös nimiä runkosopimus ja kehyssopimus, englanniksi framework agreement tai master agreement – IT- ja palvelualalla tuttu lyhenne on MSA. Nimellä ei ole oikeudellista painoa. Erillistä puitesopimuslakia ei ole, joten kehikon pitävyys on kokonaan sen varassa, mitä siihen on kirjoitettu.
Pitääkö puitesopimuksen perusteella ostaa jotain?
Yleisin väärinkäsitys ensin: ei pidä. Kehikko odottaa käyttöä, ja vasta tilaus – tarjouksen ja hyväksynnän mekaniikalla – synnyttää sitovan kaupan (OikTL 1 §). Ostaja voi siis pitää puitesopimuksen pöytälaatikossa käyttämättä, ja toimittajan on hyvä ymmärtää tämä ennen kuin hinnoittelee tulevan volyymin varaan.
Sitovuutta voi rakentaa lisää, mutta se tehdään näkyvin kirjauksin. Vähimmäisostoehto takaa toimittajalle kaupan tietyn määrän tai euromäärän kaudessa. Yksinoikeusehto sulkee kilpailijat ulos niin kauan kuin sopimus elää. Kumpikin kaventaa ostajan liikkumatilaa tuntuvasti, joten niiden vastineeksi kuuluu jotain – useimmiten hinta, joka ei muuten irtoaisi.
Mitä kehikkoon kirjoitetaan
Toimivan puitesopimuksen sisällön voi hahmottaa kolmena kerroksena.
Raha
Hinnasto tai hinnoitteluperiaate on helppo osa – vaikea osa on muutos. Kirjoita auki, millä perusteella hinta saa nousta, kuinka usein ja millä varoitusajalla, ja mihin indeksiin tai kustannustekijään korotus sidotaan. Ilman mekanismia jokainen kustannuspiikki muuttuu neuvotteluksi, jossa kummallakin on oma totuutensa.
Riski
Tähän kerrokseen kuuluvat toimitusajat ja viivästyksen hinta, virheiden toteaminen ja reklamaatioaika sekä vastuunrajoitus. Viivästyssakko kannattaa siksi, ettei vahingon määrää tarvitse todistella; kirjattu reklamaatioaika siksi, ettei kukaan joudu arvailemaan ”kohtuullista aikaa”. Vastuukatoksi sovitaan usein vuoden laskutusta vastaava summa ja korvattaviksi vain välittömät vahingot – tahallisuus ja törkeä huolimattomuus jäävät rajausten ulkopuolelle aina. Jos osapuolet vaihtavat hinta- tai volyymitietoa jo neuvotteluissa, salassapitosopimus tehdään ennen kehikkoa; muuten salassapitoehto upotetaan kehikkoon itseensä.
Hallinta
Kolmas kerros pitää kokonaisuuden kasassa vuosien yli. Sovi kesto ja irtisanomisaika – molemmille reilu tapa päästä eroon toimimattomasta suhteesta. Sovi asiakirjojen arvojärjestys: mikä voittaa, kun kehikko, tilaus, liite ja yleiset sopimusehdot sanovat eri asiaa. Ja sovi riitafoorumi sekä sovellettava laki – tavarakaupassa kauppalaki täyttää kaikki sopimuksen aukot, ellei sovittu, osapuolten vakiintunut käytäntö tai kauppatapa syrjäytä sitä (kauppalaki 3 §).
Vakioehtojen liittäminen: kaksi KKO-ratkaisua, kaksi lopputulosta
Kehikkoon halutaan usein mukaan toimittajan yleiset ehdot yhdellä lauseella: ”sopimukseen sovelletaan X:n kulloinkin voimassa olevia yleisiä ehtoja”. Korkeimman oikeuden käytäntö näyttää, ettei lause yksin ratkaise mitään.
Ratkaisussa KKO 1993:45 vakioehtojen omistuksenpidätysehto ei sitonut ostajaa, koska ehdot olivat jääneet pelkän viittauksen varaan. Ratkaisussa KKO 2001:126 samantyyppinen ehto sitoi: tilausvahvistus oli ostajalla kolme viikkoa ennen allekirjoitusta, viitatut ehdot olivat alan yleisessä käytössä, tutustumiselle oli aito mahdollisuus, eikä ehto ollut maksuehtojen valossa yllättävä. Ero ratkaisujen välillä ei ollut viittauksen sanamuoto – se oli vastapuolen tosiasiallinen tilaisuus saada ehdot käsiinsä.
Käytännön johtopäätös mahtuu yhteen lauseeseen: ehdot liitteeksi tai todisteellisesti toimitetuiksi ennen allekirjoitusta, ja etusijamääräys kertomaan, kumpi voittaa, jos kehikko ja vakioehdot törmäävät.
Julkisella puolella kehikolla on oma laki
Kun sopimuskumppani on hankintayksikkö, kehikon nimi vaihtuu puitejärjestelyksi ja sopimusvapaus kapenee. Hankintalain 42 § määrittelee järjestelyn sopimukseksi, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot – ja lisää kolme rajaa, joita yksityisellä puolella ei ole. Kesto saa olla enintään neljä vuotta, ellei hankinnan kohde perustellusti vaadi pidempää. Ehtoihin ei saa tehdä olennaisia muutoksia kauden aikana. Hankintojen enimmäismäärä tai -arvo on ilmoitettava jo kilpailutusasiakirjoissa.
Toimittajalle tämä tarkoittaa, että julkisen puolen kehikko on jäykempi mutta läpinäkyvämpi: ehtoja ei neuvotella kesken kauden uusiksi, mutta kaupan yläraja on tiedossa alusta asti.
Sanalla puitesopimus on kolme elämää
Hakutuloksissa ja arkipuheessa sana esiintyy kolmessa merkityksessä, ja vain ensimmäinen on tämän artikkelin aihe.
Yritysten välinen puitesopimus on edellä kuvattu kaupankäynnin kehikko.
Työelämän ”puitesopimus” on vaarallisempi tapaus. Jos keikkalainen sitoutuu tulemaan töihin kutsuttaessa, laki ei näe raamipaperia – se näkee vaihtelevan työajan työsopimuksen, johon työsopimuslaki soveltuu kokonaisuudessaan, eikä tällaista ehtoa saa työnantajan aloitteesta käyttää kiinteän työvoimatarpeen peittämiseen (TSL 1:11). Täysin sitoumuksettomassa raamissa taas jokainen sovittu keikka on oma työsuhteensa. Nollatuntisopimusartikkeli käsittelee rajanvedon tarkemmin.
Kolmas elämä on EU-tason etätyön puitesopimus vuodelta 2002 – työmarkkinajärjestöjen raamiasiakirja, josta suomalainen etätyökäytäntö polveutuu. Työpaikalla etätyön ehdoista sovitaan silti aina erikseen.
Milloin jätän puitesopimuksen suosittelematta
Kanta kuuluu tähän suoraan. Kertaluonteiseen projektiin kehikko on liikaa – silloin toimeksiantosopimus tai tavallinen kauppasopimus hoitaa saman kevyemmin. Työvoiman hankkimiseen se on väärä väline edellisen osion syistä. Ja liian aikaisin tehtynä se sitoo ehtoihin, joita kumpikaan ei vielä osaa mitoittaa.
Oikea hetki näkyy toimeksiannoissa selvästi: tilauksia on takana jo useampi, kumpikin haluaa jatkaa, ja sähköpostiketjuihin hajautuneet ehdot alkavat elää omaa elämäänsä. Siinä kohtaa kehikko kannattaa rakentaa – ennen ensimmäistä erimielisyyttä, ei sen jälkeen.
Näin puitesopimus syntyy käytännössä
Laadin puitesopimuksen kiinteään hintaan alkaen 450 € + alv. Saat luonnoksen 2–3 arkipäivässä, ja hintaan sisältyy yksi muutoskierros. Alkuarviossa sanon myös suoraan, jos tilanteesi hoituu kevyemmällä asiakirjalla – kaikki vaihtoehdot hintoineen ovat sopimuspalveluiden sivulla.
Tarvitsetko puitesopimuksen?
Kerro lyhyesti tilanteesta, niin saat alustavan arvion ja kiinteän hinnan ennen aloitusta. Maksuton alkuarvio ei sido toimeksiantoon.
Usein kysyttyä puitesopimuksesta
Mitä eroa on puitesopimuksella ja kehyssopimuksella?
Kyse on samasta asiakirjasta kolmella nimellä: puite-, kehys- ja runkosopimus. Englanninkieliset vastineet ovat framework agreement ja master agreement. Oikeusvaikutus tulee sisällöstä, ei otsikosta.
Kuinka pitkäksi aikaa puitesopimus kannattaa tehdä?
Suosittelen toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta 3–6 kuukauden irtisanomisajalla: toimiva suhde jatkuu itsestään, toimimattomasta pääsee irti hallitusti. Määräaika lukitsee molemmat myös huonoina aikoina. Julkisen puolen puitejärjestelyssä katto on neljä vuotta (hankintalaki 42 §).
Voiko yksittäinen tilaus poiketa puitesopimuksesta?
Voi, jos kehikko sen sallii. Toimiva tapa on kirjata, että poikkeama pätee vain nimenomaisesti ja määrätyn henkilön hyväksymänä – ilman kirjausta poikkeaman kohtalo jää tulkintariidan varaan.
Mitä tapahtuu, jos toinen ei noudata puitesopimusta?
Seuraamukset ovat sopimusoikeuden yleiset: suoritusvaatimus, hinnanalennus, vahingonkorvaus ja vakavimmillaan purku. Sopimusrikkomusartikkeli käy keinot läpi tarkemmin.
Tarvitaanko puitesopimuksen lisäksi erillinen salassapitosopimus?
Kehikon oma salassapitoehto riittää sopimuskaudelle. Erillinen salassapitosopimus tarvitaan silloin, kun luottamuksellista tietoa liikkuu jo ennen kehikon allekirjoitusta – tyypillisesti neuvotteluvaiheessa.
Lähteet
- Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 42 § – puitejärjestelyn määritelmä sekä kolme rajoitusta: neljän vuoden kesto, olennaisten muutosten kielto ja enimmäismäärän ilmoittaminen.
- Oikeustoimilaki (228/1929) 1 § – sitovuus syntyy tarjouksesta ja vastauksesta; 36 § – kohtuuttoman ehdon sovittelu.
- Työsopimuslaki (55/2001) 1:11 – sitoumus tulla töihin kutsuttaessa on vaihtelevan työajan työsopimusehto, jota ei saa käyttää kiinteän työvoimatarpeen tilanteessa.
- Kauppalaki (355/1987) 3 § – laki täydentää sopimusta ja väistyy vain sovitun, käytännön tai kauppatavan tieltä.
- KKO 2001:126 – viitatut vakioehdot tulivat sopimuksen osaksi todellisen tutustumismahdollisuuden ansiosta (vrt. KKO 1993:45: paljas viittaus ei riittänyt).
Viimeksi päivitetty: elokuu 2026
