Kilpailukielto osakassopimuksessa – kesto, ehdot ja riskit

Osakassopimuksen kilpailukielto on sopimusehto, jolla rajoitetaan osakkaan oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa yhtiön kanssa osakkuuden aikana ja usein myös sen jälkeen. Toisin kuin työsopimusten kilpailukiellot, osakassopimuksen kilpailukieltoa ei säännellä erityislainsäädännöllä, vaan se kuuluu laajan sopimusvapauden piiriin. Tämä antaa osapuolille liikkumavaraa, mutta tuo mukanaan myös riskejä – erityisesti niille, jotka sitoutuvat kilpailukieltoon ymmärtämättä sen kaikkia seurauksia.

Kilpailukielto on yksi osakassopimuksen keskeisimmistä ehdoista. Jos tarvitset apua osakassopimuksen laatimisessa, tutustu palveluihimme.

Lyhyesti

Osakassopimuksen kilpailukielto eroaa olennaisesti työsopimuslain kilpailukiellosta: siihen ei sovelleta vuoden enimmäiskestoa eikä työnantajan korvausvelvollisuutta. Kilpailukiellon on kuitenkin aina oltava kohtuullinen – kohtuuttomalta osin ehto voi olla oikeustoimilain 38 §:n nojalla sitomaton. Käytännössä jopa kolmen vuoden kilpailukielto voi olla pätevä, jos osakas on ollut keskeisessä asemassa yhtiössä. Kilpailukiellon rikkomisesta seuraa tyypillisesti sopimussakko, jonka suuruus tulisi mitoittaa suhteessa yhtiön suojan tarpeeseen. Ennen osakassopimuksen allekirjoittamista kilpailukiellon ehdot kannattaa käydä läpi lakimiehen kanssa.

Miksi kilpailukielto on osakassopimuksissa niin yleinen?

Kilpailukiellon tarkoitus osakassopimuksessa on suojata yhtiön liiketoimintaa tilanteissa, joissa osakas on päässyt käsiksi yhtiön liikesalaisuuksiin, asiakassuhteisiin tai muuhun kilpailullisesti arkaluonteiseen tietoon.

Työsuhteessa työntekijällä on suoraan työsopimuslakiin perustuva velvollisuus pidättäytyä kilpailevasta toiminnasta työsuhteen aikana. Osakkailla vastaavaa lakisääteistä velvollisuutta ei ole. Tämä tarkoittaa, että ilman nimenomaista sopimusehtoa osakas voi periaatteessa perustaa kilpailevan yrityksen tai siirtyä kilpailijan palvelukseen – vaikka hänellä olisi hallussaan yhtiön keskeisintä liiketoimintatietoa.

Erityisesti kasvuyrityksissä ja pienissä osakeyhtiöissä, joissa osakkaiden henkilökohtainen osaaminen ja verkostot ovat usein yhtiön arvokkaimpia resursseja, kilpailukielto on lähes poikkeuksetta välttämätön ehto. Pääomasijoittajat edellyttävät käytännössä aina, että avainhenkilöt sitoutuvat kilpailukieltoon ennen sijoituksen tekemistä.

Osakassopimuksen kilpailukiellon oikeudellinen perusta

Osakassopimuksen kilpailukieltoon sovelletaan oikeustoimilain 38 §:ää, joka sisältää yleisen kohtuullisuusvaatimuksen kilpailunrajoitussopimuksille.

Säännöksen mukaan kilpailukieltosopimus ei sido osapuolta siltä osin kuin se kohtuuttomasti rajoittaa hänen toimintavapauttaan. Pykälä on tarkoituksellisesti avoin, mikä jättää tuomioistuimille laajan harkintavallan kohtuullisuuden arvioinnissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kilpailukiellon pätevyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti, eikä ennalta voida varmuudella sanoa, onko jokin tietty ehto sitova vai ei.

Oikeustoimilain lisäksi kilpailukiellon kohtuullisuutta voidaan arvioida myös lain 36 §:n yleisen sovittelusäännöksen nojalla. Tämä mahdollistaa koko kilpailukieltoehdon tai jopa koko osakassopimuksen sovittelun, jos olosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi sopimuksen solmimisen jälkeen.

Keskeinen ero työsopimuksiin verrattuna on se, että osakassopimuksen kilpailukieltoon ei sovelleta työsopimuslain pakottavia säännöksiä. Tämä tarkoittaa, että osakkuuteen perustuvasta kilpailukiellosta voidaan sopia huomattavasti vapaammin kuin työsuhteeseen perustuvasta.

Jos haluat ymmärtää osakassopimuksen kokonaisuutta paremmin, lue artikkelimme osakassopimuksen mallista ja sisällöstä.

Kilpailukiellon kesto osakassopimuksessa

Osakassopimuksen kilpailukiellolle ei ole laissa säädettyä enimmäiskestoa, toisin kuin työsopimuksen kilpailukiellolle, joka voi kestää enintään 12 kuukautta.

Käytännössä osakassopimuksen kilpailukielto on tyypillisesti voimassa koko osakkuuden ajan sekä määräajan osakkuuden päättymisen jälkeen. Osakkuuden jälkeinen kieltoaika vaihtelee tavallisesti 6 kuukaudesta 3 vuoteen, mutta pidemmätkin ajat voivat olla perusteltuja erityisolosuhteissa.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että jopa kolmen vuoden mittainen kilpailukielto osakkuuden päättymisen jälkeen voi olla pätevä, jos osakkaalla on ollut keskeinen asema yhtiössä ja hän on päässyt käsiksi merkittäviin liikesalaisuuksiin. Sen sijaan rivityöntekijään verrattavalle vähemmistöosakkaalle vastaava kesto olisi todennäköisesti kohtuuton.

Käytännön esimerkki: Ohjelmistoyrityksen perustajaosakkaalle, joka on toiminut toimitusjohtajana ja vastannut kaikista asiakassuhteista, voidaan perustellusti asettaa 2–3 vuoden kilpailukielto. Asiakassuhteet ”vanhenevat” hitaasti, ja perustajan siirtyminen suoraan kilpailijan palvelukseen voisi aiheuttaa yhtiölle merkittävää vahinkoa pitkäänkin osakkuuden päättymisen jälkeen.

Mitä kilpailukielto kattaa?

Hyvin laadittu kilpailukieltoehto määrittelee täsmällisesti, millainen toiminta on kiellettyä.

Kilpailukiellon piiriin kuuluu tyypillisesti kilpailevan yrityksen perustaminen tai siihen ryhtyminen yhtiökumppaniksi, kilpailevaan yritykseen työllistyminen työntekijänä tai konsulttina, sekä kilpailevan toiminnan harjoittaminen välikäsien kautta. Viimeksi mainittu on erityisen tärkeä ehto, sillä ilman sitä osakas voisi kiertää kilpailukiellon esimerkiksi perheenjäsenen tai toisen omistamansa yhtiön kautta.

Kilpailevan toiminnan määritelmä kannattaa kirjata sopimukseen mahdollisimman tarkasti. Liian laaja määritelmä voi johtaa kohtuuttomuuteen, kun taas liian suppea määritelmä jättää aukkoja yhtiön suojaan. Tavallisesti kilpailevaksi toiminnaksi katsotaan yhtiön kanssa samalla toimialalla ja samoilla maantieteellisillä markkinoilla tapahtuva liiketoiminta.

Kilpailukiellon ohella osakassopimuksiin sisällytetään usein myös rekrytointikielto ja houkuttelukielto. Rekrytointikielto estää osakasta palkkaamasta yhtiön työntekijöitä omaan uuteen yritykseensä, kun taas houkuttelukielto kieltää yhtiön asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden aktiivisen houkuttelun.

Kohtuullisuusarviointi käytännössä

Kilpailukiellon kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena, jossa huomioidaan useat eri tekijät.

Osakkaan asema yhtiössä vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka laaja kilpailukielto on kohtuullinen. Toimitusjohtajalle tai hallituksen puheenjohtajalle voidaan asettaa huomattavasti tiukempi kilpailukielto kuin passiiviselle vähemmistöosakkaalle. Vastaavasti osakkaan omistusosuuden suuruus on merkityksellinen: merkittävän omistusosuuden haltijalla on tyypillisesti enemmän tietoa yhtiön toiminnasta, ja hänellä on myös suurempi taloudellinen intressi yhtiön menestykseen.

Liikesalaisuuksien laatu ja määrä vaikuttavat nekin kohtuullisuusarviointiin. Jos osakas on käsitellyt yhtiön keskeisiä liikesalaisuuksia – kuten hinnoittelutietoja, asiakaslistoja tai tuotekehitystietoja – pidempi ja laajempi kilpailukielto on perusteltu. Sen sijaan osakkaalle, joka ei ole ollut tekemisissä luottamuksellisen tiedon kanssa, ei voida asettaa yhtä tiukkaa rajoitusta.

Kilpailukiellon maantieteellinen ja ajallinen laajuus punnitaan suhteessa yhtiön todelliseen suojan tarpeeseen. Jos yhtiö toimii ainoastaan Suomen markkinoilla, ei ole perusteltua kieltää osakasta työskentelemästä kilpailijalla ulkomailla. Vastaavasti jos yhtiön toimialan kilpailutilanne muuttuu nopeasti, pitkä kilpailukielto voi muodostua kohtuuttomaksi.

Käytännön esimerkki: Rakennusalan pk-yrityksessä 10 %:n omistusosuuden haltijalle, joka on toiminut työnjohtajana ilman pääsyä yhtiön strategisiin tietoihin, kahden vuoden kilpailukielto osakkuuden päättymisen jälkeen olisi todennäköisesti kohtuuton. Sen sijaan kuuden kuukauden kielto voisi olla perusteltu.

Osakas työntekijänä – erityistilanne

Usein osakkeenomistaja työskentelee myös yhtiössä työntekijänä tai toimii sen toimitusjohtajana. Tämä luo erityisen haastavan tilanteen kilpailukiellon kannalta.

Jos osakas katsotaan tosiasiallisesti työntekijäksi, hänen kilpailukieltoonsa saatetaan soveltaa työsopimuslain pakottavia säännöksiä osakassopimuksesta huolimatta. Työntekijästatuksen syntyminen riippuu useista tekijöistä, kuten osakkaan omistusosuudesta, hänen asemastaan yhtiön johdossa sekä siitä, toimiiko hän työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että alle 1/8:n omistusosuuden haltija, joka työskentelee yhtiössä johdon ja valvonnan alaisena, on ollut työntekijäasemassa. Tällöin osakassopimuksen kilpailukieltoehtoa arvioidaan työsopimuslain säännösten valossa, mikä voi johtaa siihen, että pitkä kilpailukielto todetaan mitättömäksi. Oikeuskäytännössä esiintynyt raja omistusosuudelle on kuitenkin ollut häilyvä.

Erityisen tärkeä huomio: Vuoden 2022 alusta voimaan tullut työsopimuslain muutos toi työnantajalle velvollisuuden maksaa korvausta kaikista työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvista kilpailukielloista. Korvaus on 40 % palkasta enintään kuuden kuukauden kilpailukielloissa ja 60 % pidemmissä. Tämä korvausvelvollisuus koskee kuitenkin vain työsopimuslain soveltamisalaan kuuluvia kilpailukieltoja, ei puhtaasti osakkuuteen perustuvia.

Sopimussakko kilpailukiellon rikkomisesta

Osakassopimuksissa sovitaan käytännössä aina sopimussakosta, joka tulee maksettavaksi kilpailukiellon rikkomistilanteessa.

Sopimussakko on yhtiön kannalta tehokkaampi keino kuin vahingonkorvausvaatimus, koska sakko tulee maksettavaksi riippumatta siitä, onko yhtiölle todellisuudessa aiheutunut vahinkoa. Vahingonkorvauskanteessa yhtiön olisi näytettävä toteen sekä vahinko että sen määrä, mikä voi olla käytännössä hyvin vaikeaa.

Sopimussakon määrä vaihtelee käytännössä muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta satoihin tuhansiin euroihin. Sakko voi olla kiinteä euromäärä tai se voidaan sitoa esimerkiksi osakkaan omistusosuuden arvoon tai yhtiön liikevaihtoon. Sopimussakon on kuitenkin oltava kohtuullinen – kohtuuttoman suuri sakko voidaan tuomioistuimessa sovitella alaspäin.

Käytännön esimerkki: Konsulttiyhtiön osakassopimuksessa kilpailukiellon rikkomisesta sovittu 100 000 euron sopimussakko todettiin kohtuulliseksi, kun osakas oli toiminut yhtiön avainhenkilönä ja hänen asiakaskontaktinsa olivat yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisiä. Sen sijaan vastaava sakko passiiviselle sijoittajaosakkaille olisi todennäköisesti kohtuuton.

Riskit osakkaalle

Kilpailukieltoon sitoutuminen voi muodostaa merkittävän riskin osakkaalle erityisesti pitkäkestoisten sitoumusten kohdalla.

Yksi suurimmista riskeistä liittyy tilanteeseen, jossa osakkaan työskentely yhtiössä päättyy, mutta kilpailukielto ja osakkuus säilyvät. Osakas voi jäädä ”jumiin” yhtiöön – hän ei saa tuloa yhtiöstä, mutta ei myöskään voi työllistää itseään oman osaamisalueensa töihin kilpailukiellon vuoksi. Tämä riski korostuu, jos osakassopimuksessa ei ole sovittu osakkaan oikeudesta luopua osakkeistaan.

Toinen merkittävä riski on se, että kilpailukiellon pätevyys ja laajuus selviävät vasta mahdollisen riitatilanteen yhteydessä. Vaikka osakas katsoisi kilpailukiellon olevan kohtuuton ja siten sitomaton, hänen on otettava huomattava taloudellinen riski ryhtyessään kilpailevaan toimintaan – jos tuomioistuin toteaa ehdon sitovaksi, osakas joutuu maksamaan sopimussakon ja mahdollisesti myös vahingonkorvauksen.

Miten laatia toimiva kilpailukieltoehto?

Toimiva kilpailukieltoehto tasapainottaa yhtiön suojan tarpeen ja osakkaan toimintavapauden.

Kilpailukiellon perusteet kannattaa kirjata sopimukseen selvästi. Kun sopimuksessa todetaan, miksi kilpailukielto on tarpeen – esimerkiksi liikesalaisuuksien suojaamiseksi tai asiakassuhteiden turvaamiseksi – se vahvistaa ehdon pätevyyttä mahdollisessa riitatilanteessa.

Kilpailukiellon sisältö tulee määritellä täsmällisesti: mitä toimintaa kielletään, millä maantieteellisellä alueella ja kuinka kauan osakkuuden päättymisen jälkeen. Epämääräiset muotoilut jättävät tilaa tulkintariidoille ja voivat johtaa koko ehdon mitättömyyteen.

Eri osakasryhmiä voidaan kohdella eri tavoin. Puhtaasti sijoittajina toimivat tahot voidaan jättää kokonaan kilpailukiellon ulkopuolelle, kun taas operatiivisessa toiminnassa mukana oleville avainhenkilöille asetetaan tiukemmat rajoitukset. Tämä parantaa ehdon kohtuullisuutta ja samalla kohdistaa suojan sinne, missä sitä todella tarvitaan.

Usein kysytyt kysymykset

Yhteenveto

Osakassopimuksen kilpailukielto on tehokas väline yhtiön liiketoiminnan suojaamiseen, mutta sen ehdot on laadittava huolellisesti. Toisin kuin työsopimuksissa, osakassopimuksen kilpailukiellolle ei ole lakisääteistä enimmäiskestoa eikä korvausvelvollisuutta – mutta ehdon on aina oltava kohtuullinen. Kohtuuttomuus johtaa siihen, että ehto ei sido osapuolta.

Kilpailukiellon laajuus tulee mitoittaa osakkaan aseman, omistusosuuden ja tehtävien mukaan. Avainhenkilöille voidaan perustellusti asettaa tiukemmat rajoitukset kuin passiivisille sijoittajille. Sopimussakko tehostaa kilpailukieltoa, mutta senkin on oltava kohtuullinen.

Kilpailukielto on vain yksi osakassopimuksen monista tärkeistä ehdoista. Lue kattava oppaamme osakassopimuksen 15 keskeisestä kohdasta, jossa käsittelemme myös päätöksenteon, osakkeiden luovutuksen ja riidanratkaisun.