Salassapitovelvollisuus ja lojaliteettivelvoite rajoittavat työntekijän toimintaa työsuhteessa ja osittain myös vapaa-ajalla. Työntekijä ei saa paljastaa työnantajan liikesalaisuuksia eikä toimia tavalla, joka vahingoittaa työnantajan etua. Tässä artikkelissa kerromme selkeästi, mitä nämä velvollisuudet tarkoittavat käytännössä, miten ne vaikuttavat sosiaalisessa mediassa ja milloin työntekijä saa käyttää entisen työnantajan tietoja.
Lyhyesti: mitä työntekijän tulee tietää?
- Työntekijällä on lakisääteinen salassapitovelvollisuus työsuhteen aikana
- Lojaliteettivelvoite edellyttää työnantajan edun huomioimista
- Velvollisuudet voivat ulottua myös vapaa-aikaan ja someen
- Ammattitaitoa saa käyttää, mutta liikesalaisuuksia ei
- Rikkomisella voi olla vakavia seuraamuksia
Mitä salassapitovelvollisuus tarkoittaa työsuhteessa?
Salassapitovelvollisuus tarkoittaa, että työntekijä ei saa käyttää tai paljastaa työnantajan liikesalaisuuksia ilman lupaa.
Työsopimuslain 3 luvun 4 §:n mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Velvollisuus koskee kaikkea tietoa, joka on saatu työn yhteydessä – riippumatta siitä, onko tieto erikseen merkitty salaiseksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä ei saa:
- kertoa luottamuksellisia tietoja perheelle, ystäville tai entisille kollegoille
- hyödyntää tietoja oman edun ajamiseen
- käyttää tietoja kilpailevan toiminnan valmisteluun työsuhteen aikana
Velvollisuus koskee sekä nimenomaisesti uskottuja tietoja että tietoja, jotka työntekijä saa muuten työnsä yhteydessä.
Mikä on lojaliteettivelvoite?
Lojaliteettivelvoite tarkoittaa työntekijän velvollisuutta toimia työnantajan edun mukaisesti ja välttää kaikkea, mikä voi vahingoittaa työnantajaa.
Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.
Lojaliteettivelvoite kattaa muun muassa:
- kilpailevan toiminnan kiellon työsuhteen aikana
- työnantajan maineen ja asiakassuhteiden suojaamisen
- rehellisen ja huolellisen toiminnan
- työnantajan omaisuuden asianmukaisen käytön
Velvoitteen laajuus riippuu työntekijän asemasta. Johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivilta edellytetään laajempaa lojaliteettia kuin suorittavaa työtä tekeviltä.
Lojaliteettivelvollisuus vapaa-ajalla ja sosiaalisessa mediassa
Lojaliteettivelvoite ei rajoitu vain työaikaan, vaan se voi ulottua myös vapaa-aikaan ja sosiaaliseen mediaan.
Vaikka sananvapaus on perusoikeus, työsuhteessa sitä rajoittaa lojaliteettivelvoite. Työntekijä ei voi julkisesti toimia täysin vapaasti, jos toiminta vahingoittaa työnantajan mainetta tai asiakassuhteita.
Lojaliteettivelvoitteen rikkominen voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos työntekijä:
- arvostelee työnantajaa julkisesti loukkaavalla tavalla
- jakaa työpaikan sisäisiä asioita somessa
- esiintyy rasistisesti, syrjivästi tai epäasiallisesti työnantajaan yhdistettävissä tilanteissa
Työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2011-17 työntekijän vapaa-ajalla antamat lausunnot katsottiin lojaliteettivelvoitteen vakavaksi rikkomiseksi, ja työnantajalla oli oikeus päättää työsuhde.
Ammattitaito vs. liikesalaisuus – tärkeä rajanveto
Työntekijällä on oikeus käyttää ammattitaitoaan työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta ei entisen työnantajan liikesalaisuuksia.
Ammattitaitoa ovat:
- yleinen osaaminen ja työkokemus
- koulutukseen ja harjoitteluun perustuvat taidot
- muistinvarainen tieto
Liikesalaisuuksia ovat puolestaan:
- asiakasrekisterit ja asiakassopimukset
- hinnoittelumallit ja katelaskelmat
- lähdekoodit ja tekniset dokumentit
- yrityskohtaiset strategiat ja kehityssuunnitelmat
Keskeistä on se, onko tieto yrityskohtaista ja salassa pidettävää vai yleistä ammattiosaamista.
Milloin liikesalaisuuden saa paljastaa?
Salassapitovelvollisuus ei ole ehdoton. Liikesalaisuuden ilmaiseminen voi olla sallittua esimerkiksi:
- whistleblower-tilanteissa yleisen edun suojaamiseksi
- ilmoitettaessa viranomaisille laittomasta toiminnasta
- annettaessa tietoja luottamusmiehelle tämän lakisääteisiä tehtäviä varten
Ilmaisemisen on kuitenkin oltava välttämätöntä ja oikeasuhtaista.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä salassapitovelvollisuus tarkoittaa työsuhteessa?
Salassapitovelvollisuus tarkoittaa, että työntekijä ei saa työsuhteen aikana käyttää tai paljastaa työnantajan liikesalaisuuksia ilman lupaa.
Velvollisuus perustuu työsopimuslakiin ja koskee kaikkea luottamuksellista tietoa, jonka työntekijä saa työnsä yhteydessä. Tietoa ei saa jakaa sivullisille eikä käyttää omaan hyötyyn.
Kuuluuko salassapitovelvollisuus kaikkiin työsuhteisiin?
Kyllä, salassapitovelvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä ilman erillistä sopimusta.
Velvollisuus perustuu suoraan lakiin, eikä sitä tarvitse erikseen kirjata työsopimukseen. Salassapitosopimus voi kuitenkin laajentaa ja täsmentää velvollisuutta, erityisesti työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan.
Kuinka kauan salassapitovelvollisuus kestää?
Lakisääteinen salassapitovelvollisuus kestää pääsääntöisesti vain työsuhteen ajan.
Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa tiedot on hankittu oikeudettomasti tai joissa sovelletaan rikoslain yrityssalaisuuksia koskevia säännöksiä. Salassapitosopimuksella velvollisuus voidaan ulottaa työsuhteen päättymisen jälkeen.
Mikä on lojaliteettivelvoite?
Lojaliteettivelvoite tarkoittaa työntekijän velvollisuutta toimia työnantajan edun mukaisesti ja välttää kaikkea työnantajaa vahingoittavaa toimintaa.
Velvoite perustuu työsopimuslakiin ja kattaa muun muassa kilpailevan toiminnan kiellon, työnantajan maineen suojaamisen ja rehellisen toiminnan.
Ulottuuko lojaliteettivelvoite vapaa-aikaan?
Kyllä, lojaliteettivelvoite voi ulottua myös vapaa-aikaan.
Erityisesti sosiaalisessa mediassa tapahtuva toiminta voi rikkoa lojaliteettivelvoitetta, jos työntekijä on yhdistettävissä työnantajaansa ja toiminta vahingoittaa työnantajan mainetta tai asiakassuhteita.
Saako työnantajaa kritisoida sosiaalisessa mediassa?
Rajoitetusti.
Työntekijällä on sananvapaus, mutta hän ei saa arvostella työnantajaansa julkisesti tavalla, joka vahingoittaa työnantajan mainetta tai liiketoimintaa. Mitä näkyvämmässä asemassa työntekijä on, sitä suurempaa harkintaa häneltä edellytetään.
Saako entisen työnantajan asiakaslistaa käyttää uudessa työssä?
Ei saa.
Asiakaslistat, hinnoittelut ja sopimustiedot ovat tyypillisesti liikesalaisuuksia. Niiden käyttäminen uudessa työssä tai kilpailevassa toiminnassa on kiellettyä, vaikka työsuhde olisi jo päättynyt.
Mitä eroa on ammattitaidolla ja liikesalaisuudella?
Ammattitaito on yleistä osaamista, jota työntekijä saa käyttää vapaasti, kun taas liikesalaisuus on yrityskohtaista ja suojattua tietoa.
Ammattitaitoa ovat esimerkiksi työkokemus ja yleiset taidot. Liikesalaisuuksia ovat asiakasrekisterit, hinnoittelumallit ja tekniset dokumentit.
Yhteenveto
Salassapitovelvollisuus ja lojaliteettivelvoite ovat työsuhteen keskeisiä velvollisuuksia, jotka perustuvat suoraan lakiin. Ne rajoittavat työntekijän toimintaa työssä ja tietyissä tilanteissa myös vapaa-ajalla. Velvollisuuksien rikkominen voi johtaa varoitukseen, työsuhteen päättämiseen, vahingonkorvauksiin tai jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Selkeät pelisäännöt ja velvollisuuksien ymmärtäminen suojaavat sekä työntekijää että työnantajaa ja ehkäisevät riitatilanteita tehokkaammin kuin mikään jälkikäteinen seuraamus.
