Riita-asian käsittely käräjäoikeudessa: vaiheet, kesto ja sovinnon paikat

Niko Mäenpää

Niko Mäenpää, Lakimies (OTM) – Uhmun perustaja. Kymmenen vuotta lakimiehenä. Kirjoitan selkeitä oppaita, jotta ymmärrät oikeutesi – ja tiedät, milloin kannattaa kysyä apua. Lue lisää.

Riita-asian käsittely käräjäoikeudessa – vaiheet ja kesto
Lyhyesti

Riita-asia etenee käräjäoikeudessa kahdessa vaiheessa: valmistelussa ja pääkäsittelyssä. Valmistelu alkaa kirjallisena ja jatkuu useimmiten valmisteluistunnossa. Vuonna 2025 laajan riita-asian keskimääräinen käsittelyaika käräjäoikeudessa oli 10,4 kuukautta, ja se on pidentynyt kahtena vuonna peräkkäin. Prosessin aikana on vähintään kuusi kohtaa, joissa asia voidaan vielä sopia – ja valtaosa riidoista päättyykin sovintoon eikä tuomioon.

Näin riita-asia etenee käräjäoikeudessa

Prosessin vaiheet
  1. Kanne vireille haastehakemuksella. Kantaja toimittaa käräjäoikeudelle kirjallisen haastehakemuksen, jossa yksilöidään vaatimus, sen perusteet ja todisteet. Riita-asian oikeudenkäyntimaksu käräjäoikeudessa on 610 euroa.
  2. Haaste ja vastaus. Käräjäoikeus antaa haasteen vastaajalle ja asettaa määräajan kirjalliselle vastaukselle. Jos vastausta ei anneta tai vaatimus myönnetään, asia voidaan ratkaista yksipuolisella tuomiolla ilman istuntoa – tämä on nopein ja kallein tapa hävitä riita.
  3. Kirjallinen valmistelu. Osapuolet täsmentävät kantojaan kirjelmillä. Tässä vaiheessa selviää, mistä ollaan aidosti eri mieltä ja mikä on riidatonta. Käräjäoikeus voi pyytää lisää kirjelmiä tai siirtyä suoraan istuntoon.
  4. Valmisteluistunto eli suullinen valmistelu. Tuomari käy asian läpi osapuolten kanssa, rajaa riitakysymykset, selvittää todistelun ja laatii yhteenvedon. Sovinnon mahdollisuus selvitetään käytännössä aina tässä vaiheessa.
  5. Pääkäsittely. Todistelu otetaan vastaan, todistajia kuullaan ja asianosaiset esittävät loppulausuntonsa. Pääkäsittely voi kestää tunnista useisiin päiviin riidan laajuuden mukaan.
  6. Tuomio. Tuomio annetaan joko heti pääkäsittelyn päätteeksi tai myöhemmin kansliassa. Samassa yhteydessä ratkaistaan oikeudenkäyntikulut.

Kaikki riidat eivät kulje tätä reittiä. Riidattomat velkomusasiat käsitellään summaarisessa menettelyssä, ja 1.9.2026 alkaen asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvat enintään 10 000 euron riidat voidaan käsitellä uudessa pienten riita-asioiden menettelyssä, jossa kuluvastuulle on säädetty katto.

Kauanko riita-asia kestää?

Tuomioistuinviraston tilinpäätöksen mukaan käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2025 laajalla haastehakemuksella vireille tulleita riita-asioita 14 064 ja niitä ratkaistiin 13 388. Keskimääräinen käsittelyaika oli 10,4 kuukautta, kun se vuonna 2024 oli 9,9 kuukautta. Vuoden lopussa vireillä oli 13 905 asiaa.

Suunta on siis väärä: asioita saapuu enemmän kuin ehditään ratkaista, joten käsittelyajat pitenevät. Keskiarvo myös peittää suuret erot. Yksinkertainen laskusaatava voi ratketa muutamassa kuukaudessa, laaja urakkariita todistajineen ja asiantuntijalausuntoineen kestää helposti puolitoista vuotta. Jos asia etenee hovioikeuteen, kokonaiskestoon tulee lisää toinen mokoma.

Yrittäjälle olennaisin luku ei ole kuukausimäärä vaan se, mitä odottaminen maksaa. Riidanalainen saatava on poissa kassasta koko prosessin ajan, avainhenkilöiden aika kuluu asiakirjojen kaivamiseen, ja asiakassuhde on jäissä. Sovinto kuukauden kuluttua on lähes aina taloudellisesti parempi kuin voitto puolentoista vuoden päästä.

Missä kohdissa asia voidaan vielä sopia?

Sovinto ei ole yksi hetki vaan mahdollisuus, joka on auki koko prosessin ajan. Nämä ovat ne kohdat, joissa se käytännössä realisoituu.

1. Ennen kanteen nostamista. Halvin paikka. Kirjallinen vaatimus ja vastaus ovat usein riittävä pohja neuvottelulle, ja kummallakaan ei ole vielä oikeudenkäyntikuluja katettavanaan.

2. Kun vastaus on saapunut. Tässä kohdassa molemmat näkevät ensimmäistä kertaa vastapuolen kannan kirjallisena ja perusteltuna. Yllättävän moni riita kutistuu tässä puoleen, kun huomataan, ettei toinen osapuoli kiistänytkään kaikkea.

3. Valmisteluistunnossa. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 26 §:n mukaan tuomioistuimen on asiassa, jossa sovinto on sallittu, pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan asia. Tuomari voi asianosaisten suostumuksella tehdä myös oman sovintoehdotuksensa. Tämä on prosessin tehokkain sovinnon paikka, koska tuomari on juuri lukenut aineiston ja osapuolet kuulevat ensimmäistä kertaa ammattilaisen arvion kummankin kannan vahvuuksista.

4. Tuomioistuinsovittelussa. Erillinen menettely, josta säädetään laissa riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011). Sovittelijana toimii sovittelukoulutuksen käynyt tuomari, joka ei voi toimia saman asian tuomarina oikeudenkäynnissä, eikä sovittelussa esiin tulleisiin seikkoihin saa vedota myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Osapuolet vastaavat lähtökohtaisesti omista kuluistaan. Käräjäoikeuden maksu on 115 euroa, jos sovittelua ei aloiteta, ja 310 euroa, jos se aloitetaan. Sovinto voi perustua kohtuusnäkökohtiin ja koskea muutakin kuin osapuolten alkuperäisiä vaatimuksia – se on merkittävä ero tuomioon, joka pysyy vaatimusten rajoissa.

5. Pääkäsittelyn kynnyksellä. Kun todistajat on kutsuttu ja kustannukset konkretisoituvat, moni osapuoli laskee kuluriskinsä uudelleen. Sovinto tässä vaiheessa säästää vielä pääkäsittelyn kustannukset.

6. Tuomion jälkeen ennen valitusaikaa. Häviäjällä on tyytymättömyyden ilmoituksen jälkeen neuvotteluasema: valitus maksaa voittajalle aikaa ja rahaa, joten alennettu suoritus heti voi kiinnostaa molempia.

Tuomioistuimessa tehty sovinto vahvistetaan asianosaisten yhteisestä pyynnöstä, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen kuten lainvoimaisesta tuomiosta. Sovintoa ei kuitenkaan vahvisteta, jos se on lain vastainen tai selvästi kohtuuton taikka jos se loukkaa sivullisen oikeutta. Myös tuomioistuimen ulkopuolella tehty sovinto voidaan hakemuksesta vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi – tätä käytetään aivan liian harvoin, vaikka se muuttaa pelkän sopimuspaperin ulosottokelpoiseksi.

Mitä tuomion jälkeen tapahtuu?

Muutoksenhaku alkaa nopeasti. Tyytymättömyys käräjäoikeuden ratkaisuun on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun tuomio julistettiin tai annettiin. Ilman ilmoitusta puhevalta menetetään ja tuomio saa lainvoiman. Varsinainen valituskirjelmä toimitetaan käräjäoikeudelle 30 päivän kuluessa ratkaisusta. Vastapuoli voi vielä tämän jälkeen tehdä vastavalituksen kahden viikon kuluessa valitusajan päättymisestä, ilman omaa tyytymättömyyden ilmoitusta.

Valituksen käsittely hovioikeudessa edellyttää useimmiten jatkokäsittelylupaa. Tuomion liitteenä olevassa valitusosoituksessa kerrotaan, tarvitaanko lupaa juuri tässä asiassa ja millä perusteilla se voidaan myöntää – lue se heti, koska seitsemän päivää kuluu nopeasti. Hovioikeuden oikeudenkäyntimaksu riita-asiassa on 610 euroa.

Näin valmistaudut prosessiin

Kokoa dokumentit ennen kuin kanne nostetaan. Sopimukset, tilaukset, sähköpostit, reklamaatiot ja maksusuoritukset aikajärjestyksessä. Riita ratkeaa kirjallisella aineistolla, ja aineiston kokoaminen kesken prosessin on sekä kallista että myöhäistä.

Nimeä yksi henkilö, joka vastaa asiasta. Riita-asia kestää kuukausia, tuomioistuin lähettää kirjelmäpyyntöjä lyhyillä määräajoilla ja vastaamatta jättäminen johtaa prekluusioon. Käytännössä ongelma toistuu siinä, että vastausmääräaika osuu lomakaudelle eikä kukaan avaa postia.

Pyydä kirjallinen kuluarvio ja päivitä se vaiheittain. Tarkista samalla oikeusturvavakuutuksesi kattavuus. Prosessin oikeudenkäyntikulut kannattaa laskea ennen kannetta ja uudelleen ennen pääkäsittelyä, koska juuri niissä kohdissa sovintopäätös tehdään. Jos et ole vielä nostanut kannetta, aloita vaatimuskirjeestä; jos taas olet saanut haasteen, määräaika juoksee jo, ja ohjeet löytyvät artikkelista haaste käräjäoikeudesta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko riita-asian käsittely julkista?
Pääsääntöisesti on. Istunnot ovat yleensä julkisia ja tuomio on julkinen asiakirja. Liikesalaisuuksia sisältävät asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi erikseen pyydettäessä. Tämä on yksi syy, miksi yritykset päätyvät usein sovintoon: tuomio kertoo riidasta myös kilpailijoille ja asiakkaille.
Tarvitseeko riita-asiaan asiamiehen?
Laki ei vaadi. Käytännössä laajassa riita-asiassa asiamies on lähes välttämätön, koska prosessisäännöt ovat tiukat ja myöhässä esitetty vaatimus tai todiste voidaan jättää huomiotta.
Voiko sovinnosta kieltäytyä?
Voi. Sovittelu ja sovinto ovat vapaaehtoisia, eikä tuomioistuin voi pakottaa sopimaan. Kieltäytyminen ei sinänsä vaikuta pääasian ratkaisuun.
Mitä tapahtuu, jos vastapuoli ei noudata tuomiota?
Lainvoimainen tuomio ja vahvistettu sovinto ovat ulosottoperusteita. Tuomio ei kuitenkaan takaa maksua: jos vastapuolella ei ole varoja, saatava jää perimättä. Maksukyky kannattaa selvittää ennen kanteen nostamista.

Miten tästä eteenpäin

Ennen kuin viet asian käräjäoikeuteen, tee kaksi laskelmaa: paljonko riita on sinulle arvoinen ja paljonko prosessi maksaa noin vuoden aikajänteellä. Jos summat ovat lähellä toisiaan, neuvottele. Autan yrityksiä riita-asioiden arvioinnissa, sovintoneuvotteluissa ja oikeudenkäynneissä etänä koko Suomeen – katso riidanratkaisupalvelut yrityksille.

Niko Mäenpää

Maksuton alkuarvio tilanteestasi

Käydään läpi asemasi, realistinen aikataulu ja se, kannattaako asia viedä oikeuteen vai sopia – alkuarvio ei sido toimeksiantoon.

Pyydä maksuton alkuarvio

Onko määräaika jo kulumassa? Soita 050 323 3597.

Lähteet
  • Oikeudenkäymiskaari (4/1734), 5, 6, 20 ja 25 luku – Finlex
  • Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011)
  • Tuomioistuinlaitoksen tilinpäätös 2025, käräjäoikeuksien käsittelyajat – Tuomioistuimet.fi
  • Oikeudenkäyntimaksut – Tuomioistuimet.fi
  • Pienten riita-asioiden menettely, voimaan 1.9.2026 – Tuomioistuimet.fi

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2026

Sisällysluettelo

Lisää artikkeleita

Irtisanomisajan pituus ja laskenta työsuhteen keston mukaan

Irtisanomisaika – pituus, laskenta ja palkka

Lyhyesti Irtisanomisaika määräytyy työsuhteen keston mukaan, ja se on työnantajalle pidempi kuin työntekijälle. Aika alkaa kulua irtisanomispäivää seuraavasta päivästä, ja palkka on maksettava koko ajalta